Etymologiadata:imsm:valkëda

*valkëda

Vastineet:

• Suomi: valkea
• Karjala: valkie
• Vepsä: vauged
• Vatja: valkõa
• Pohjoisviro: valge
• Eteläviro: valgõ
• Liivi: vālda

mksm. *valkëda < kksm. *walkëta < vksm. *wëlkǝ̑-ta (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

valkea ’valkoinen (Agr; et. I- ja PSm); kirkas, valoisa (paik. itämurt.); tuli (Agr; et. länsimurt. KSm) / weiß, Weiß; hell, licht; Feuer’, valkoinen (loun- ja hämmurt. EPohjanm KSm ja ymp., Verml Ink) murt. myös ’valoisa; tuli; maito’, yhd. päivänvalkea ’päivänvalo’, kulovalkea; valkoapila, johd. valkeus, valjeta (Agr) murt. myös ’kypsyä (vilja)’, valkaista, valkuainen, valko (etup. LounSm) ’valkoinen hevonen (paik. myös lehmä t. lammas)’, valkko (et. Kaakk- ja PSm) ’id.; valkoinen poro’ (rinn. paik. valkku, valkki, valkka ’valkoinen hevonen’, jotka kuuluvat tähän sikäli kuin eivät ole sanojen valakka jne. sisäheittoisia variantteja, ks. s.v. vaalea)
~ ink valkie ’valkoinen, valoisa; valo, tuli’, valeta (prs. valkenō) ’valjeta’, valkoi ’vaalea lehmä’ | ka valkie ’valkoinen; vaaleaverinen; kalpea; valoisa; valo; valkuainen’, valkoine ’valkoinen’, päivänvalkie ’päivänvalo’, valkoi ’valkoinen eläin’, valkko id. | ly valged ’valkea, valoisa; valo’, valgeta ’valjeta, vaaleta, kirkastua’, valguoi ’valkea lammas’ | ve vauged ’valkoinen, valoisa, kirkas’, päivavouktal ’päivänvalossa’, vaugne̮da ’valjeta’, vaugō ’valkea lehmä’ | va valke̮a ’valkoinen, valoisa’, valko ’valo’, valge̮ssā ’valkaista’, valkuaine ’valkuainen’ | vi valge ’valkoinen, valoisa; valo’, päevavalgel ’päivänvalossa’, valgus ’valkeus, valo, valaistus’, murt. valgutada ’välkyttää’, valk (g. valgu) ’salama’, (Wied) valgu ’valkoinen härkä’ | li valktə ’salamoida’, valk ’salama’, ? vālda ’valkea; valkoinen lehmä’ (ims > ven murt. valčak ’vaalealihainen lohi’ ja latv valg̒is ’valkea härkä’)

= tšer walγə̑δə̑, wolγə̑δə̑ ’kirkkaus, selkeys; kirkas, selkeä’, walγaltam, wolγaltam ’loistaa, kajastaa’, wolγent́śə ’salama’ | ? unk villám ’salama’. — Näihin tav. yhdistetyistä lp ja md sanoista ks. s.v. välkeä ja vaalea (unk villám voi kuulua vaihtoehtoisesti myös tähän). Etäsukukielissä on muitakin sanoja, joiden suhde tässä mainittuihin keskinäisiltä suhteiltaan hämäriin sanoihin on niin ikään epäselvä. Vrt. myös valo¹, välähtää, välkkyä, vilahtaa (s.v. vilistä¹) ja vilkkua.

Lähdekirjallisuus:

• Rudbeck 1717 Spec 78 (sm valkeus ~ unk világ ’valo’)
• Idman 1774 Försök 84 (sm valkea ~ vaalea ~ valo)
• Lindahl & Öhrling 1780 LL 541 (sm valkoinen ~ lpR welkes)
• Ganander 1787 NFL 3 255, 255a (+ vi)
• Ahrens 1843 GrEhstn 131 (+ vi valk ~ välk)
• Castrén 1845 EGTsch 74 (+ tšer valganzä ’salama’)
• Sjögren 1849 MélR 1 224, 233 (+ li vālda)
• Diefenbach 1851 VWGoth 1 434
• Lindström Suomi 1852 106 (sm välkkyä, vilkkua, valkea ~ unk villám)
• Boller 1853 SbAW 10 300 (+ md)
• Ahlqvist 1856 WotGr 159 (+ va)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 110 (+ ve)
• Budenz 1867 NyK 6 471 (+ li)
• MUSz 1873–81 581–83 (vertailuja myös syrj vog ostj)
• Weske 1890 SFKO 17–18 (ven murt. < ims)
• Thomsen 1890 BFB 285 (latv < ims)
• Wiklund 1896 SUST 10 121, 186
• Genetz 1899 Suomi 3:16:1 8 (lp < *välk-)
• Ojansuu 1916 SKTT 52 (sm valk(k)o ’valkoinen eläin’ ~ vi)
• Rapola 1933 FUFA 21 55 (+ ka)
• E. Itkonen 1953–54 FUF 31 159 (sm ~ lp tšer ? md)
• FUV 1955 122–23 (sm lp tšer ? votj ? syrj ostj ? unk)
• E. Itkonen 1956 UAJ 28 76–77
• Joki 1956 FUFA 32 52
• Tuomi Vir 1966 98–103 (+ ly)
• E. Uotila 1970 Euroasiatica 1:7 10–13
• SKES 1975 1619–21 (sm lp ? md tšer)
• TESz 3 1976 1145
• FUV2 1977 135
• MSzFE 1978 691–93
• Koski 1983 Väri 47–56, 246
• Häkkinen 1987 ES 360, 362
• UEW 1988 554–56, 564
• Sammallahti 1988 UrLang 551 (sm ~ lp tšer unk)
• EWUng 1995 1636–37
• T. Itkonen 1997 FUF 54 257
• Viitso 1998 LingU 34 15 (li ~ md < *valta)
• Liukkonen 1999 SUST 235 39 (sm valkea, välkkyä, vilkkua < baltt)

[valkea Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:valkea

Keskustelu

Morfologia

Adjektiivin perinteinen kantauralilainen segmentaatio on ollut *wëlkə-ta tai *wëlk-əta, mutta luultavammalta näyttäisi, että tässä onkin Hallapin (1983) ja Rauhalan (esim. 2014) käsittelemä pitempi versio *-kətA. Jo itse adjektiivista 'valkea' voidaan rekonstruoida myös lyhyempi versio *waləta < *wëləta mordvan ja liivin vastineiden nojalla (sisäheitto ikään kuin asuun *walta voinee olla sen sijaan molemmissa sekundääriä), samoin valo selittyy helpommin lyhyemmästä kannasta *wël-.

Mahdollisesti myös unkari voisi osoittaa tästä: villám < *-l-k- mutta világ < *-l-? Unkarin ll:n selitys alun perin *lk-yhtymästä syntyneeksi ei kuitenkaan suinkaan ole satavarma ja esim. Honti (1985) esittää monia vastaesimerkkejä, ml. *jalka ~ gyalog, *jälki ~ jel, *salko ~ szál. --J. Pystynen (lähetä viesti) 21. kesäkuuta 2021 kello 00.26 (EEST)