Etymologiadata:imsm:salko
*salko
Vastineet:
mksm. *salko < kksm. *salko < vksm. *śëlka-w (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
salko (Jusl 1745; laajalti murt.) ’ohuehko, pitkä tanko, seiväs, riuku; erik. lipputanko; talvinuotan uittoseiväs / lange dünne Stange; bes. Fahnenstange, Stange, mit der das Zugnetz unter dem Eis ausgelegt wird’, murt. (KaakkHäme ja ymp.) myös ’leipävarras, kuivatusorsi’, yhd. juhannus-, lippusalko, johd. salota (osin EKarj) ’uittaa nuottaköyttä salolla avannosta toiseen’
~ ink salko ’nuottasalko, jonka avulla nuotan reittä vedätetään jään alla’ | ka salko ’salko, seiväs, riuku, pieleksen pystypuu’ | ly salgo ’salko (heinäsuovassa)’
~ ink salko ’nuottasalko, jonka avulla nuotan reittä vedätetään jään alla’ | ka salko ’salko, seiväs, riuku, pieleksen pystypuu’ | ly salgo ’salko (heinäsuovassa)’
= lpN čuolgo (g. čulˈgumâ; Lu) ’jääverkon uittoseiväs; vipukanki’, čuolgo (g. čulˈgu; U Lu In) ’id.; (In) parsinneula’, E tjuolge ’jääverkon uittoseiväs’ (lpN (murt.) salˈkō ’pitkä seiväs’ < sm) | mdE śalgo, E (murt.) M śalga ’puikko; luta, jolla lehmuksenkuorta irrotetaan; hyönteisen pistin; havupuun neulanen; kalikka, keppi, sauva’, E śalgoms, M śalgəms ’pistää’ | ? syrj d́źal, d́źav ’liiste’ | vogE sɛ̮jlā, I L sajlə, P sāγla ’säle, liiste (I L); seiväs’ | ostjI saγəl, E saχət, P saχəl ’päre; (katiskan, merran, padon) säle, liiste (I); katon ruode (E); lauta (P)’ | ?? unk szál ’säie, lanka’, szálka ’tikku, sälö’, szálfa ’(tukki)puu’.
Sm-lp sanaa on myös pidetty ieur lainana, viimeksi (< vksm t. sgr *śalko) < ieur *ǵhalgho- (josta kbaltt *žalga-, vrt. liett žal̃gas, žalgà ’salko, riuku jne.’). — Voinee myös kuulua s.v. salia main. sanojen yhteyteen.
Lähdekirjallisuus:
- Gyarmathi 1799 Aff 83 (sm ~ unk)
- Lindström Suomi 1852 81 (+ lp tjuolgo)
- Lindström 1859 KeltGerm 65 (sm ~ liett latv zalga)
- MUSz 1873–81 270 (sgr: + ostj; ~ syrj šoĺ)
- VW 2 1876 10–11 (+ md)
- Thomsen 1890 BFB 246 (sm ka (> lp) < baltt (liett latv žalga), vai sgr?)
- Munkácsi 1901 ÁKE 555 (+ vog)
- Setälä 1902–03 FUF 2 260 (sgr)
- Paasonen 1903 s-laute 58 (sgr; ? ~ syrj źal)
- Pogodin 1904 Severnorussk 67 (ven < ka sm)
- Būga 1908 AistSt 28, 30, 31 (sm lp < kbaltt)
- FUV 1955 111
- E. Itkonen 1956 UAJ 28 75 (syrj ei tähän)
- Hansegård 1967 Jukk 183 (lpN salˈkō < sm)
- SKES 1969 955–56 (+ ly; ei syrj unk)
- TESz 3 1976 655–56 (s.v. unk szál; ? syrj)
- MSzFE 1978 563–65
- Koivulehto 1983 SUSA 78 113 (sm ka ly lp < ieur; ims-lp > md vog ostj)
- UEW 1988 460–61 (sm lp md ? syrj źal, źav, vog ostj unk)
- Sammallahti 1988 UrLang 549 (sgr, ei unk)
- EWUng 1995 1384–85 (s.v. unk szál1; ? syrj)