Etymologiadata:imsm:välkkü-

*välkkü-

Vastineet:

• Suomi: välkkyä
• Karjala: välkkyö
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: välkuma
• Eteläviro: välkmä
• Liivi:

mksm. *välkkü- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

välkkyä (Agr; yl.) ’kimaltaa, kiiltää, välkehtiä; välähdellä / glitzern, glänzen, blinken; aufblitzen’, rinn. välkkää, välkätä (melko laajalti häm- ja itämurt.) id., välkyttää (Jusl 1745), välkähtää (Gan 1787), välkehtiä, välke, välkky ’salama (Suomenl. saaret; < vi); älypää (uud.)’
~ ink välkküä ’vilkkua, välkkyä’ | ka välkkyö ’välkkyä’, välkkeä ’id., loistaa’, välkytteä ’välkyttää’, välkeh ’välke’ | vi välkuda, murt. välkida, E välkü- ’välkkyä, salamoida’, välgutada ’välkyttää’, välgatada ’välkähtää’, välk (g. välgu, murt. välgi) ’salama’, murt. välgas ’nopea’.

Vrt. välkeä, valkea, välähtää ja vilkkua.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 286a (sm ~ vi)
• Diefenbach 1851 VWGoth 1 434 (sm välkkyä ~ lpR welges)
• Tunkelo 1913–18 SUSA 30:39 6–7 (+ ka)
• Ojansuu 1916 SKTT 201 (sm välkky ’salama’ < vi)
• SKES 1978 1838 (+ ink)
• EEW 1982–83 3976–79
• Koponen 1998 SUST 230 49
• Liukkonen 1999 SUST 235 39 (valkea, välkkyä < baltt)

[välkkyä Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:välkkyä