EVE:valkea

From Sanat

Etusivutunnus madallettuna.jpg

valkea

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *valkëda

  • suomen valkea
  • karjalan valkie
  • vepsän vauged
  • vatjan valkõa
  • viron valge
  • eteläviron valgõ
  • liivin vālda

Levikki ja merkitykset

karjala
vatja
liivi
Sanan valkea vastineilla on kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä adjektiiviset merkitykset 'valkoinen' ja 'valoisa'. Suomen länsimurteissa valkea on kuitenkin kiertoilmaisun kautta saanut päämerkitykseksensä 'tulen' (vrt. tuli) ja värin merkityksessä käytetään johdosta valkoinen. Substantiivinen merkitys 'valo' sanalla on suomen itämurteissa, inkeroisessa, karjalassa, lyydissä sekä pohjois- ja etelävirossa. Johdannaismerkityksiä 'kalpea; puhdas; selkeä' sillä on mm. karjalassa.

Alkuperä

Kyseessä on vanha uralilainen adjektiivijohdos, jonka kantauralilaiseksi asuksi rekonstruoidaan *we̮lkəta. Sen muita jatkajia ovat ersän валдо ja mokšan valda 'valo; valoisa, kirkas' sekä niittymarin волгыдо ja vuorimarin валгыды 'kirkas, valoisa; valo'. Kantavartalon *we̮lkə toisenlaisia johdoksia edustavat unkarin villám 'salama' ja világ 'maailma; valo'. Pohjoissaamen vielgat 'valkoinen' (vastineineen muissa saamelaiskielissä) on peräisin (*we̮lkəta >) *walkəta-adjektiivin etuvokaalisesta variantista *wälkətä, jonka suora vastine saattaa olla suomen (lähinnä itämurteiden) välkeä 'avara, väljä; valoisa; harva' (ja edelleen välkki, välkky 'avara, väljä; aukkopaikka metsässä ym.' ~ viron murteiden välk 'aukio'). Näihin etuvokaalisiin sanoihin liittyvät ekspressiivisen sananmuodostuksen kautta myös verbit välkkyä, välähtää ja vilahtaa sekä adjektiivit väleä ja väljä, takavokaaliseen valkea-sanaan taas ilmeisesti sellaiset saman merkityskentän sanat kuin va(a)lea ja valo.