tuli

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *tuli

suomen tuli
karjalan tuli
vepsän tuli
vatjan tuli
viron tuli
eteläviron tuli
liivin tu’ļ

Levikki ja merkitykset

Ikivanha tuli-sana on säilynyt jokaisessa itämerensuomalaisessa kielessä, mutta koko kielialueella se ei ole tulen tavallisin nimitys. Suomen länsi- ja pohjoismurteissa sen käyttöä on tabun takia vältetty, jolloin sen on useimmissa yhteyksissä korvannut valkea, valo tai jokin muu samakantainen sana. Näilläkin alueilla tuli on säilynyt johdosten (esim. tulennos 'hiillos', tuleentua 'kypsyä') kantana ja yhdyssanojen (esim. tulimulta 'kaskea polttamalla saatu tuhkansekainen multa', tulikivi 'tulusten piikivi t. rikki') osana. Myöhemmin tuli on palannut länsi- ja pohjoismurteisiin etenkin tupakointiin liittyvien ilmaisujen mukana.

Vastaavasti vepsässä tulta merkitsee yleensä lämmin-sanasta johdettu lämoi, ja tuli tavataan vain etelävepsästä. Muualtakin vepsästä tunnetaan kuitenkin johdos tulused 'sytytysvälineet, joissa piikivestä isketty kipinä sytytti taulan palamaan', suomen sanan tulukset vastine. Tämä tuli-sanan johdos on ikivanha ja sillä on vastineet useimmissa itämerensuomalaisissa murteissa.

Toisaalta eteläisessä itämerensuomessa tulen merkitys on laajentunut kattamaan myös 'valon', ja myös karjalan tuli on käytössä samassa merkityksessä. Siellä täällä itämerensuomessa tuli merkitsee myös salamaa.

Alkuperä

Tuli palautuu kantauralin asuun *tulǝ 'tuli', joka on säilynyt useimmissa sukukielissä. Sen vastineita ovat saamelaiskielistä esimerkiksi pohjoissaamen dolla 'tuli; nuotio; salama', muualta uralilaisista kielistä ersän тол ja mokšan tol 'tuli', niittymarin тул, vuorimarin тыл 'tuli', komin тыв yhdyssanassa тывкӧрт 'tulukset', udmurtin тыл 'tuli' sekä samojedikielten sanat kuten tundranenetsin ту.