Etymologiadata:imsm:tuli
*tuli
Vastineet:
mksm. *tuli < kksm. *tuli < vksm. *tulǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
tuli (Agr; etup. itämurt.) ’Feuer’, murt. (I- ja PSm) myös ’nuotio’, johd. tulehtua, tuleentua, tulistua, tulittaa, tulinen (Agr), tulimmainen (sadateltaessa: tuhat tulimmaista); ks. erikseen tulus; yhd. revontulet (ks. repo), tulipalo (Agr), tulirokko, tuliterä (Gan 1787), tulitikku (Flor 1678), tulivuori (SAchrenius 1766)
~ ink tuli, tulehtua, tulekas ’tulinen; äksy’, tulinen | ka tuli, tulehtuo ’ummehtua, pilaantua; härskiintyä; tulehtua’, tuline, tuliterä ’vasta taottu, hiomaton (kirves, viikate tms.)’ | ly tuĺi ’tuli’, tulińe ’tulinen’ | ve tuli, tuĺ ’tuli’, tuĺehtuda ’ummehtua (jauhot, heinät)’ | va tuli ’tuli’, tulīn ’kiivas, äksy’ | vi tuli ’tuli’, tulitada ’kirvellä, polttaa’, tuline ’tulinen’ | li tuʾĺ ’tuli; valo’, tuʾĺĺi ’kuuma’
~ ink tuli, tulehtua, tulekas ’tulinen; äksy’, tulinen | ka tuli, tulehtuo ’ummehtua, pilaantua; härskiintyä; tulehtua’, tuline, tuliterä ’vasta taottu, hiomaton (kirves, viikate tms.)’ | ly tuĺi ’tuli’, tulińe ’tulinen’ | ve tuli, tuĺ ’tuli’, tuĺehtuda ’ummehtua (jauhot, heinät)’ | va tuli ’tuli’, tulīn ’kiivas, äksy’ | vi tuli ’tuli’, tulitada ’kirvellä, polttaa’, tuline ’tulinen’ | li tuʾĺ ’tuli; valo’, tuʾĺĺi ’kuuma’
= lp dollâ ’tuli; nuotio; salama’ | md tol ’tuli’ | tšerL tə̑l, I tul | votj ti̮l, tə̑l id. | syrj ti̮l: ti̮l-ke̮rt ’tulukset’ || samJr tū ’tuli’ | Jn tū | T tui | slk tǖ | Km šɯ | Kb siü, siu | M tue-k | Taigi tui | Krg dui id.
Lähdekirjallisuus:
- Scheffer 1673 Lapponia 43 (sm ~ lp tolle)
- Strahlenberg 1730 NOstT liite (+ votj till)
- Fischer 1747 VocSib 68 (sm ~ md tšer)
- Moller 1756 Beskr 126 (+ vi)
- Sjögren 1821 GS 1 29 (+ perm)
- Klaproth 1823 AP 141 (sm vi lp tung)
- Sjögren 1832 GS 1 565 (+ va)
- Castrén Suomi 1845 183 (+ samJr tu)
- Sjögren 1849 MélR 1 224 (+ li)
- Lindström Suomi 1852 96 (+ samT slk Km Kb M Taigi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 108 (+ ve)
- MUSz 1873–81 242 (+ syrj)
- VW 1 1874 121–22 (+ samJn)
- Sauvageot 1929 Rech 70 (vrt. goldi)
- Lehtisalo 1933 FUF 21 26 (+ samKrg)
- Hakulinen Vir 1935 108 (+ ka)
- FUV 1955 63
- Tuomi Vir 1966 98–107 (+ ly)
- SKES 1975 1388–90
- FUV2 1977 80
- Häkkinen 1987 ES 332
- UEW 1988 535 (ural; vrt. alt: goldi)