Etymologiadata:imsm:rep-oi

*rep-oi

Vastineet:

Suomi: repo(i)
Karjala: repo(i)
Vepsä: reboi
Vatja: repo
Pohjoisviro: rebu
Eteläviro: rebo
Liivi: re’bbi⇐

mksm. *rep-oi < kksm. *repä < vksm. *repä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

repo (Flor 1683 repoi; etup. ISm) ’kettu / Fuchs’, yhd. revontulet
~ ink repoi ’kettu’, revointulet ’revontulet’ | ka repo(i), revontulet | ly rebo(i), revontuled id. | ve reboi ’kettu’ | va repo | vi rebane id., rebu ’keltuainen, ruskuainen; kettu (murt.)’ | li reʾbbi ’kettu’ (ims (ksm) *repäinen > lpN riebân, rievân, In riemnjis (Ko Kld T) ’kettu’; ksm *reβäs, *repäs ? > mn refr (nr räv) id. > lpE riëve, reävaa id.)

?? < arj *reupōśo- ’kettu, sakaali’, vrt. av urupi- ’eräs koirarotu’, npers rōbāh ’kettu’.

Lähdekirjallisuus:

Moller 1756 Beskr 159 (sm ~ vi)
Ihre 1769 Gloss 2 384 (~ ieur)
Ganander 1787 NFL 2 472a (+ lpR repi)
Gyarmathi 1799 Aff 373 (+ unk róka)
Castrén 1845 EGTsch 69 (+ tšer)
Grimm 1848 GeschD 1034 (sm > mn)
Lindström Suomi 1852 78 (+ md syrj, unk ravasz)
Ahlqvist 1856 WotGr 148 (+ va)
Ahlqvist 1859 Anteckn 102 (+ ve)
Thomsen 1869 GSI 40 (+ li)
VW 3 1888 146 (+ votj)
Qvigstad 1893 NL 268 (lpE < sk)
Munkácsi 1901 ÁKE 521–22 (< av)
Wichmann 1907–09 FUF 7 50 (< ir)
Setälä 1912–13 FUF 13 438
Mägiste 1928 Demin 195 (+ ka)
Kalima Vir 1932 109 (< varh. arj)
FUV 1955 110
Vries 1961 AnEW 436
SKES 1962 769 (+ ly)
*Bergsland Vir 1963 150–54 (ims lp ja sk sanojen suhteista)
Joki 1973 SUST 151 308–09
TESz 3 1976 350
FUV2 1977 124
MSzFE 1978 524–25
Rédei 1986 SbÖAW 468 46 (? < esiarj t. varh. k-arj)
UEW 1988 423
Sammallahti 1988 UrLang 553 (unk ei tähän)
EWUng 1995 1235–36
Hofstra 1997 SympGron 129 (sk < ksm)
Keresztes 1997 SympGron 146 (sk < lp)

[repo Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s.	M	Väite	Argumentit
Castrén 1845: 69		= ma рывыж 'kettu'
Lindström 1852 Suomi: 78		Tarkennus: = ers ривезь, ma, ko руч 'kettu', unk ravasz 'viekas, kavala, ovela, nokkela; (vanh.) kettu'
Sammallahti 1988 UrLang: 553		Tarkennus: = md ma pe < ksm–pe *repä
Holopainen 2019: 203	-	Vastaan	kantauralissa ei *r-alkuisia sanoja

Arjalaisperäinen
Lähde, s.	M	E	Väite	Argumentit
Setälä 1900 SUSA: 30		+	= ers ривезь, ma рывыж, udm ӟичы, ko руч 'kettu', unk ravasz 'viekas, kavala, ovela, nokkela; (vanh.) kettu' ← ar, vrt. oss robas, rubas 'kettu'
ÁKE 1901: s.v. róka	+	x	Tarkennus: = saaE riepie, Pi rêpê, L riebij, P rieban, unk (demin. johdos) róka 'kettu' ← ar, vrt. mia lopā-kaḥ' 'jk šakaalilaji', av raopiiš, urupiiš 'jk koirarotu', kurdin rūwi 'kettu'	Sanan ur vokaalinvaihtelu viittaa laina-alkuperään. Lähtömuodon johdosmotivaatio 'ryöstäjä'
Holopainen 2019: 202	-		Vastaan	Ur e ei ← ar a
Palmér & al. 2021 IEL: 245–7	+	+	Tarkennus: ksm demin. *repähinen ⇐ *rep̆äs (→ saa, sk) ← kar *(H)raupā̆ćā̆-	Ur e voi olla ← ar a [ks. paralleeleja]; ve rebäńe voi olla sekundääri johdos ⇐ *repoi, joka ⇐ *rep̆äs kuten *orpoi ⇐ *orp̆as[; Tarkemmin ie sanueen taustasta]

Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Rédei 1983 SUST: 222					= saaL riebij, P rieban, ers ривезь, ma, рывыж, udm ӟичы, ko руч 'kettu', unk ravasz 'viekas, kavala, ovela, nokkela; (vanh.) kettu', róka 'kettu' < ksgr *repä(ćз) ? ← esiar *reupōśo- > arL *raupāśa- > mia lopā-śaḥ, rūpa-kā 'šakaali, kettu', sakan rruvāsa-, dardin lowóć, lōeć 'šakaali', sogdin rwps, pehlevin rōbāh 'kettu'
Katz 2003: 115	-				Vastaan	Ar johdos ei lähtömuotona selitä ur johtamattomia asuja eikä saamen ensitavun monoftongia
EWTsch 2013: s.v. rə̑wə̑ž	+				Puolesta (kma asu *riwiž)	Ma murteiden ə- tšuv vaikutusta [ks. tarkemmin]; johdoksen ć > ś jo ims–vo kantakielessä, jolloin ar johtimen substituutti yhtyi *-ś-johtimeen, josta säännöllisesti > ma -ž
Holopainen 2019: 201–6	+	+	x	+	Tarkennus: = ?saa (ellei (Bergsland 1963) E riepie ← ksm *repäs; P rieban, I riemnjis, Ko rie´mnnj, Ki рӣммьн, T rīm̄ńe ← ksm *repäinen), md, ma (< kma *rĭwəž) ?pe (< kpe *ruć̇i- ? (Metsäranta) erikseen ← kar *Hrawpāćá-) < ?kur repäći ← esiar *h₂reupēćo- > kar *Hrawpāćá- > mia, av raopiiš 'jk koirarotu', mpers *raupāþa-, k&npers rōbāh, saka, oss robas, rubas 'kettu'; unk sanat erikseen ← ir	Ensitavun -e- osoittaa lainan vanhaksi, mutta pe vastineisiin ei sitä voi säännöllisesti palauttaa [näistä tarkemmin]; kantauralista puuttui wp, joten esiar -wp- → -p-[; ks. unk sanoista]. Merkitys 'kettu' tunnetaan sekä iranista että indoarjasta, 'šakaali' voi olla uudempi; tärkeän saaliseläimen nimi on voinut lainautua tabusyistä tai turkiskaupan myötä, vrt. suden md nimitys (← ar). Lähtömuoto ēćo- (> kar *āća-)eläimennimijohdos [ks. sen ie vastineista], ksm *rep-oi takaperojohdos ⇐ *rebäs ~ *repäinen; lähtömuodon r- < kie l- [tarkemmin muutoksen suunnasta], kuten saa geavri sanan esiar lähtömuodolla. Laajalevikkinen ur sana; ksm → ksk > msk refr, ru räv, no rev ym. 'kettu'
Metsäranta 2020: 159	-				Tarkennus: pe erikseen ← ar	Oletus kur e > kpe u perustuu vain sanojen enä ja repo oletettuihin vastineisiin, joista udm уно, ko уна 'paljon' = ha < kur *anə 'suuri; paljon' ja udm ӟичы, ko руч 'kettu' ← kar *Hrawpāćá-
Palmér & al. 2021 IEL: 241, 245–7	-		x		Vastaan	Kar *(H)raupā̆ćā̆- ⇐ kie *h₂lō̆p-eḱ-, diftongi vaikutusta erilähtöisestä sanasta *(H)raupi- 'jk koiraeläin' [ks. perusteluja], *e-asteen rekonstruktiolle ei perustetta

EVE:n sana-artikkeli

EVE:repo

Keskustelu

Tästä sanueesta paljon kommentteja myös tuoreessa artikkelissa Palmér et al. 2021, muutamia myös omassa blogivastineessani. Kantasuomen kannalta relevantteja ovat ainakin tässä mainitut todisteet asusta *rebäs erinäisissä paikannimissä, mikä lienee ollut myös johdoksen *repoi välittömänä kantana. Kuzmin 2007 ei ainakaan vielä mainitse sitä että tämä asu olisi erityisen vanha, onkohan kyseisten hämäläisten paikannimien tutkimuksessa vielä todettu samaa vai onko tämä uusi huomio? --J. Pystynen (lähetä viesti) 2. kesäkuuta 2021 kello 18.42 (EEST)