Etymologiadata:imsm:rep-oi
*rep-oi
Vastineet:
- Suomi: repo(i)
- Karjala: repo(i)
- Vepsä: reboi
- Vatja: repo
- Pohjoisviro: rebu
- Eteläviro: rebo
- Liivi: re’bbi⇐
mksm. *rep-oi < kksm. *repä < vksm. *repä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
repo (Flor 1683 repoi; etup. ISm) ’kettu / Fuchs’, yhd. revontulet
~ ink repoi ’kettu’, revointulet ’revontulet’ | ka repo(i), revontulet | ly rebo(i), revontuled id. | ve reboi ’kettu’ | va repo | vi rebane id., rebu ’keltuainen, ruskuainen; kettu (murt.)’ | li reʾbbi ’kettu’ (ims (ksm) *repäinen > lpN riebân, rievân, In riemnjis (Ko Kld T) ’kettu’; ksm *reβäs, *repäs ? > mn refr (nr räv) id. > lpE riëve, reävaa id.)
~ ink repoi ’kettu’, revointulet ’revontulet’ | ka repo(i), revontulet | ly rebo(i), revontuled id. | ve reboi ’kettu’ | va repo | vi rebane id., rebu ’keltuainen, ruskuainen; kettu (murt.)’ | li reʾbbi ’kettu’ (ims (ksm) *repäinen > lpN riebân, rievân, In riemnjis (Ko Kld T) ’kettu’; ksm *reβäs, *repäs ? > mn refr (nr räv) id. > lpE riëve, reävaa id.)
= lpN (murt.) rēbiš, Lu riepij (E U Pi) ’kettu’ | mdE ŕiveś | tšerL rəwəž, I rə̑wə̑ž | votj d́źit́śi̮ | syrj rut́ś id. | ? unk ravasz ’viekas, ovela; (vanh. kiel.) kettu’, róka ’kettu’
?? < arj *reupōśo- ’kettu, sakaali’, vrt. av urupi- ’eräs koirarotu’, npers rōbāh ’kettu’.
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 159 (sm ~ vi)
- Ihre 1769 Gloss 2 384 (~ ieur)
- Ganander 1787 NFL 2 472a (+ lpR repi)
- Gyarmathi 1799 Aff 373 (+ unk róka)
- Castrén 1845 EGTsch 69 (+ tšer)
- Grimm 1848 GeschD 1034 (sm > mn)
- Lindström Suomi 1852 78 (+ md syrj, unk ravasz)
- Ahlqvist 1856 WotGr 148 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 102 (+ ve)
- Thomsen 1869 GSI 40 (+ li)
- VW 3 1888 146 (+ votj)
- Qvigstad 1893 NL 268 (lpE < sk)
- Munkácsi 1901 ÁKE 521–22 (< av)
- Wichmann 1907–09 FUF 7 50 (< ir)
- Setälä 1912–13 FUF 13 438
- Mägiste 1928 Demin 195 (+ ka)
- Kalima Vir 1932 109 (< varh. arj)
- FUV 1955 110
- Vries 1961 AnEW 436
- SKES 1962 769 (+ ly)
- *Bergsland Vir 1963 150–54 (ims lp ja sk sanojen suhteista)
- Joki 1973 SUST 151 308–09
- TESz 3 1976 350
- FUV2 1977 124
- MSzFE 1978 524–25
- Rédei 1986 SbÖAW 468 46 (? < esiarj t. varh. k-arj)
- UEW 1988 423
- Sammallahti 1988 UrLang 553 (unk ei tähän)
- EWUng 1995 1235–36
- Hofstra 1997 SympGron 129 (sk < ksm)
- Keresztes 1997 SympGron 146 (sk < lp)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Gyarmathi 1799 Aff: 373 | sm ~ unk | |||||
| Sammallahti 1988 UrLang: 553 | Tarkennus | unk ei tähän | ||||
| WOT 2011: 1287 | Lisätieto | unk ravasz vokaali epäsäännöllinen, pikemmin ← al rowas- | ||||
| Holopainen 2019: 553 | Tarkennus | unkarin sanojen ravasz, róka lisäksi myös permin vastineet (ud ǯ́ič́i̮, ko ruć) erillislainoja indoiranista (Niklas Metsäranta: henk. koht. tiedonanto) |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Munkácsi 1901 Suomi: 521–322 | [ks. tarkemmin] |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Tästä sanueesta paljon kommentteja myös tuoreessa artikkelissa Palmér et al. 2021, muutamia myös omassa blogivastineessani. Kantasuomen kannalta relevantteja ovat ainakin tässä mainitut todisteet asusta *rebäs erinäisissä paikannimissä, mikä lienee ollut myös johdoksen *repoi välittömänä kantana. Kuzmin 2007 ei ainakaan vielä mainitse sitä että tämä asu olisi erityisen vanha, onkohan kyseisten hämäläisten paikannimien tutkimuksessa vielä todettu samaa vai onko tämä uusi huomio? --J. Pystynen (lähetä viesti) 2. kesäkuuta 2021 kello 18.42 (EEST)