Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:rep-oi/th

Sanatista
Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Castrén 1845: 69 = ma рывыж 'kettu'
Lindström 1852 Suomi: 78 Tarkennus: = ers ривезь, ma, ko руч 'kettu', unk ravasz 'viekas, kavala, ovela, nokkela; (vanh.) kettu'
Sammallahti 1988 UrLang: 553 Tarkennus: = md ma pe < ksm–pe *repä
Holopainen 2019: 203 - Vastaan kantauralissa ei *r-alkuisia sanoja
Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Setälä 1900 SUSA: 30 + = ers ривезь, ma рывыж, udm ӟичы, ko руч 'kettu', unk ravasz 'viekas, kavala, ovela, nokkela; (vanh.) kettu' ← ar, vrt. oss robas, rubas 'kettu'
ÁKE 1901: s.v. róka + x Tarkennus: = saaE riepie, Pi rêpê, L riebij, P rieban, unk (demin. johdos) róka 'kettu' ← ar, vrt. mia lopā-kaḥ' 'jk šakaalilaji', av raopiiš, urupiiš 'jk koirarotu', kurdin rūwi 'kettu' Sanan ur vokaalinvaihtelu viittaa laina-alkuperään. Lähtömuodon johdosmotivaatio 'ryöstäjä'
Holopainen 2019: 202 - Vastaan Ur *e ei ← ar *a
Palmér & al. 2021 IEL: 245–7 + + Tarkennus: ksm demin. *repähinen ⇐ *rep̆äs (→ saa, sk) ← kar *(H)raupā̆ćā̆- Ur *e voi olla ← ar *a [ks. paralleeleja]; ve rebäńe voi olla sekundääri johdos ⇐ *repoi, joka ⇐ *rep̆äs kuten *orpoi ⇐ *orp̆as[; Tarkemmin ie sanueen taustasta]
Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Rédei 1983 SUST: 222 = saaL riebij, P rieban, ers ривезь, ma, рывыж, udm ӟичы, ko руч 'kettu', unk ravasz 'viekas, kavala, ovela, nokkela; (vanh.) kettu', róka 'kettu' < ksgr *repä(ćз) ? ← esiar *reupōśo- > arL *raupāśa- > mia lopā-śaḥ, rūpa- 'šakaali, kettu', sakan rruvāsa-, dardin lowóć, lōeć 'šakaali', sogdin rwps, pehlevin rōbāh 'kettu'
Katz 2003: 115 - Vastaan Ar johdos ei lähtömuotona selitä ur johtamattomia asuja eikä saamen ensitavun monoftongia
EWTsch 2013: s.v. rə̑wə̑ž + Puolesta (kma asu *riwiž) Ma murteiden ə- tšuv vaikutusta [ks. tarkemmin]; johdoksen *ć > *ś jo ims–vo kantakielessä, jolloin ar johtimen substituutti yhtyi *-ś-johtimeen, josta säännöllisesti > ma -ž
Holopainen 2019: 201–6 + + x + Tarkennus: = ?saa (ellei (Bergsland 1963) E riepie ← ksm *repäs; P rieban, I riemnjis, Ko rie´mnnj, Ki рӣммьн, T rīm̄ńe ← ksm *repäinen), md, ma (< kma *rĭwəž) ?pe (< kpe *ruć̇i- ? (Metsäranta) erikseen ← kar *Hrawpāćá-) < ?kur repäći ← esiar *h2reupēćo- > kar *Hrawpāćá- > mia, av raopiiš 'jk koirarotu', mpers *raupāþa-, k&npers rōbāh, saka, oss robas, rubas 'kettu'; unk sanat erikseen ← ir Ensitavun -e- osoittaa lainan vanhaksi, mutta pe vastineisiin ei sitä voi säännöllisesti palauttaa [näistä tarkemmin]; kantauralista puuttui wp, joten esiar *-wp- → -p-[; ks. unk sanoista]. Merkitys 'kettu' tunnetaan sekä iranista että indoarjasta, 'šakaali' voi olla uudempi; tärkeän saaliseläimen nimi on voinut lainautua tabusyistä tai turkiskaupan myötä, vrt. suden md nimitys (← ar). Lähtömuoto *ēćo- (> kar *āća-)eläimennimijohdos [ks. sen ie vastineista], ksm *rep-oi takaperojohdos ⇐ *rebäs ~ *repäinen; lähtömuodon *r- < kie *l- [tarkemmin muutoksen suunnasta], kuten saa geavri sanan esiar lähtömuodolla. Laajalevikkinen ur sana; ksm → ksk > msk refr, ru räv, no rev ym. 'kettu'
Metsäranta 2020: 159 - Tarkennus: pe erikseen ← ar Oletus kur *e > kpe *u perustuu vain sanojen enä ja repo oletettuihin vastineisiin, joista udm уно, ko уна 'paljon' = ha < kur *anə 'suuri; paljon' ja udm ӟичы, ko руч 'kettu' ← kar *Hrawpāćá-
Palmér & al. 2021 IEL: 241, 245–7 - x Vastaan Kar *(H)raupā̆ćā̆- ⇐ kie *h₂lō̆p-eḱ-, diftongi vaikutusta erilähtöisestä sanasta *(H)raupi- 'jk koiraeläin' [ks. perusteluja], *e-asteen rekonstruktiolle ei perustetta