Etymologiadata:imsm:enä

*enä

Vastineet:

Suomi: enä
Karjala: enämpi⇐
Vepsä: enamb⇐
Vatja: enäpi⇐
Pohjoisviro: enam⇐
Eteläviro: inämb⇐
Liivi: je’nnõ⇐

mksm. *enä < kksm. *enä < vksm. *enä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

enä (vaill. a.) ’groß; viel’: Enäjärvi alk. ’isojärvi’, partit. enää (Agr), komp. enempi, superl. enin, adv. enemmän, eniten; enetä, enentää, -tyä, enemmistö (Europ 1853)
~ ink enämpi, enemp, enempǟ, enepǟ ’enää’, enemmän ’yleensä’, enemmäst(ä) ’enimmäkseen’ | ka enämpi ’enempi, enemmän; moni, usea; enää’, enämmän ’enemmän’ | ly eńämb(i), enamb ’enempi, enää’, eńim ’enin’ | ve enamb ’enemmän’, Enaŕv pn. (< Enäjärvi) | va enäpi ’enemmän’ | vi enam ’id., enempi’, E enämb, inämb ’enemmän’ | li jeʾnnə ’paljon’, emīń, jemīń, (Sal) enim ’enemmän’

= lp ǣdnâg ’paljo, usea, moni’, ǣnĕb ’enempi’, N ǣnĕdit (E Lu) ’enentää, lisätä’ | mdE ińe, M ińä ’suuri’ | vogE jinəw, I jänəj, L jänəγ, P janiγ id. | ostjI eṇə, ä̆ṇə ’paksu’, E enə ’suuri; vanhempi, vanhin’ || ? samT aniʾe ’suuri’. — Votj uno, i̮no ’paljon’, syrj una ’paljous; paljon’ eivät kuulune tähän, vaan sanan ostjE unə, uṇə, P wǫnʿ ’suuri’ yhteyteen.

Lähdekirjallisuus:

Ganander 1786 NFL 1 62 (sm ~ vi)
Castrén Suomi 1844 11 (+ syrj)
Castrén 1849 Ostj 80 (+ ostj)
Sjögren 1849 MélR 1 194 (+ li)
Lindström Suomi 1852 16 (+ lp md votj vog)
Genetz 1890 Partikk 175 (+ ka ve va)
Setälä 1911–12 FUFA 12 18 (+ samT)
Steinitz 1944 FgrVok 50 (ei votj syrj)
Tunkelo 1946 VeKÄH 659 (+ ly)
SKES 1955 39–40 (votj syrj; ? samT)
E. Itkonen 1956 UAJ 28 62 (votj syrj ei tähän)
Häkkinen 1987 ES 30
UEW 1988 74–75 (? votj ? syrj)

[enä Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s.	M	S	Väite	Argumentit
Castrén 1845: 11			= ko уна 'paljon'
Castrén 1849: 80			= haI eṇə ~ ä̆ṇə 'paksu', E enə 'suuri; vanhempi, vanhin'
Lindström 1852 Suomi: 16			= saa[P eatnat] 'paljon', ers ине, mkš ińä 'suuri, iso', udm уно 'monta, paljon', ko, mnsE jinəw, I jänəj, L jänəγ, P janiγ 'iso', ha
Setälä 1912–14 FUFA: 18	+		= ngan aniʔe 'iso'
Setälä 1915 SUSA: 89			= enT inε, M ina, ngan ńiŋi̮ 'isoveli'
UED 2020: s.v. enä	x	+	Tarkennus: = saaE jïjnje ~ jeenje ~ jeene, U eäd'na 'paljon', Ko jõnn 'iso' (< ksaa *eane̮ ⇒ P ym.), md (< kmd *ińə), ?pe (< kpe *ŭna), mns (< kmns *jänəγ), ha (< kha *äṇǟ), en, ngan ńiŋi̮ 'isoveli' (< ksam *enä) < kur *enä; ngan aniʔe ei tähän	võrossa e > i, vrt. emä; paralleeleja ksm johdokselle *e̮noi; saa johdoksista; pe sanoille vaihtoehtoisia selityksiä; ha nasaaliedustus epäsäännöllinen; sam sanojen kehityksestä; ngan sana äänteellisesti nuori [ks. tarkemmin]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:enä

Keskustelu

Paikannimistä

Olen epäillyt, että paikannimissä kuten Enäjärvi, kantavartalo enä- ei olekaan säilymää, vaan saattaisi olla lainaa saamesta, jossa *eanē- on sentään säilynyt yleiskäytössä — sikäli kun muutoin näyttäisi siltä, että vartalo on jo kantasuomessa rajoittunut komparatiiviin *enempi ja johdoksiin kuten *enene-. Tunnettujen sääntöjen mukaisella suoralla foneettisella substituutiolla suomessa kai olettaisi lopputulosta Änä-, mutta yhteys suomen ene-, enä- vartaloon olisi kai pysynyt tarpeeksi läpinäkyvänä jotta nimet olisikin lainattu etymologisesti nativisoituna. Änä-nimiäkin kyllä muuten löytyy pari: Lentiiran lähistön suurehko Änättijärvi ja Kuhmon Kivesjärven Änätinselkä, joiden -tti-ainekselle en heti osaa tarjota selitystä; ja kourallinen Änäkkä-nimiä siellä täällä, joista ainakin Unnukan Änäkänselkä, Varkauden lähellä, voisi ollakin 'Isohkoselkä'.

…jep tosiaan, Kuhmon Änätille saman selityksen tarjoaa jo SPNK, ja mainitsee apud T. Itkonen myös että Äänekoski, Keski-Suomen suurimpia koskia, on ilman muuta 'Isokoski'. --J. Pystynen (lähetä viesti) 20. helmikuuta 2023 kello 22.28 (EET)

(Saimaalla on lisäksi pari kasaumaa Ena-nimiä, Pihlajavedellä, Puruvedellä ja Orivedellä, kaikki näköjään melko pulleiden Ena(n)niemien ympäristössä, jollaiset voisivat kai olla nimeämismotivaatioltaan 'suurniemiä' tai 'äitiniemiä'. Suomalainen Paikannimikirja tosin johtaa nämä 'nuottaa' merkitsevästä murresanasta ina, mutta tämä tuntuu epäilyttävältä koska itse sanan attestaatio on kaukana länsirannikolla ja Lapissa, Savossa siitä ei näy tietoakaan. Näyttää minusta mahdollisesti hinata-sanan paikalliselta variantilta, ehkä myös tavatun verbin inata takaperoisjohdoksena.)

Kaikki Enäjärvet (Karttapaikka löytää viisi: Porissa, Pyhärannassa, Suomusjärvellä/Sammatissa, Vihdissä ja Kouvolassa) ovat toisaalta sitten kyllä melko pieniä ja usein selvästi suurempien järvien läheisyydessä, eikä muita Enä-nimiä näytä olevankaan. Eivät ole myöskään mitenkään erityisen selviä latvavesiä, mikä voisi ehkä olla saamehypoteesin mukainen toinen nimeämismotivaatio ('äitijärvi' = 'latvajärvi'?). Joten toisaalta ehkä koko etymologia onkin tässä väärin, ja kyse onkin johonkin aivan muuhun yhteyteen kuuluvasta nimiaineksesta. Jotkut ehkä voisivat olla myös esim. vanhoja ruotsalais- tai tanskalaisperäisiä 'Katajajärviä'. --J. Pystynen (lähetä viesti) 20. helmikuuta 2023 kello 22.20 (EET)