Etymologiadata talk:imsm:enä

Paikannimistä

Olen epäillyt, että paikannimissä kuten Enäjärvi, kantavartalo enä- ei olekaan säilymää, vaan saattaisi olla lainaa saamesta, jossa *eanē- on sentään säilynyt yleiskäytössä — sikäli kun muutoin näyttäisi siltä, että vartalo on jo kantasuomessa rajoittunut komparatiiviin *enempi ja johdoksiin kuten *enene-. Tunnettujen sääntöjen mukaisella suoralla foneettisella substituutiolla suomessa kai olettaisi lopputulosta Änä-, mutta yhteys suomen ene-, enä- vartaloon olisi kai pysynyt tarpeeksi läpinäkyvänä jotta nimet olisikin lainattu etymologisesti nativisoituna. Änä-nimiäkin kyllä muuten löytyy pari: Lentiiran lähistön suurehko Änättijärvi ja Kuhmon Kivesjärven Änätinselkä, joiden -tti-ainekselle en heti osaa tarjota selitystä; ja kourallinen Änäkkä-nimiä siellä täällä, joista ainakin Unnukan Änäkänselkä, Varkauden lähellä, voisi ollakin 'Isohkoselkä'.

…jep tosiaan, Kuhmon Änätille saman selityksen tarjoaa jo SPNK, ja mainitsee apud T. Itkonen myös että Äänekoski, Keski-Suomen suurimpia koskia, on ilman muuta 'Isokoski'. --J. Pystynen (lähetä viesti) 20. helmikuuta 2023 kello 22.28 (EET)

(Saimaalla on lisäksi pari kasaumaa Ena-nimiä, Pihlajavedellä, Puruvedellä ja Orivedellä, kaikki näköjään melko pulleiden Ena(n)niemien ympäristössä, jollaiset voisivat kai olla nimeämismotivaatioltaan 'suurniemiä' tai 'äitiniemiä'. Suomalainen Paikannimikirja tosin johtaa nämä 'nuottaa' merkitsevästä murresanasta ina, mutta tämä tuntuu epäilyttävältä koska itse sanan attestaatio on kaukana länsirannikolla ja Lapissa, Savossa siitä ei näy tietoakaan. Näyttää minusta mahdollisesti hinata-sanan paikalliselta variantilta, ehkä myös tavatun verbin inata takaperoisjohdoksena.)

Kaikki Enäjärvet (Karttapaikka löytää viisi: Porissa, Pyhärannassa, Suomusjärvellä/Sammatissa, Vihdissä ja Kouvolassa) ovat toisaalta sitten kyllä melko pieniä ja usein selvästi suurempien järvien läheisyydessä, eikä muita Enä-nimiä näytä olevankaan. Eivät ole myöskään mitenkään erityisen selviä latvavesiä, mikä voisi ehkä olla saamehypoteesin mukainen toinen nimeämismotivaatio ('äitijärvi' = 'latvajärvi'?). Joten toisaalta ehkä koko etymologia onkin tässä väärin, ja kyse onkin johonkin aivan muuhun yhteyteen kuuluvasta nimiaineksesta. Jotkut ehkä voisivat olla myös esim. vanhoja ruotsalais- tai tanskalaisperäisiä 'Katajajärviä'. --J. Pystynen (lähetä viesti) 20. helmikuuta 2023 kello 22.20 (EET)