Etymologiadata:imsm:emä

Sanatista

*emä

Vastineet:

mksm. *emä < kksm. *emä < vksm. *emä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

emä (Agr; yl.) ’äiti; eläinten emä; oikein suuri, täysikasvuinen; jonkin esineen t. laitteen pääosa; kohtu / Mutter; Tierweibchen; sehr groß, ausgewachsen; Haupt; Gebärmutter’, emälammas, -puu, -sika jne., emakko, emi (Lönnr ottanut kasvitiet. termiksi; merk. murt. ’eräs auran osa’), emisä ’emakko, naarassika’, emo ’äiti; emä; emäpuu’, emus ’äiti; kannellisen astian alaosa’, emusta ’paidan, mekon miehusta; vakan sivukappale’, emäs ’nahkapala, josta ommellaan yksipohjaisten kenkien pohja ja syrjät; pohjallisen lapikaskengän terän ääri- l. reunanahka; vakan taivutettu kehikko; (uud.) alkali (JKrohn 1862)’, emäntä, emintimä (ks. näitä)
~ ink emä ’äiti; eläinten emä’, emo(i) ’äiti’ | ka emä ’äiti; eläinten emä, emälammas, naaras; Neitsyt Maria; useampiosaisen esineen perus- t. runko-osa; (mon.) teelmät, ainekset, tarpeet’, emakko, emäkkö ’naaras’, emusta ’naisen paidan alaosa’, emättšy ’naaras’ | ly emä ’äiti, emo; emäpuu, köli; naaras-’, emäg ’Neitsyt Maria’, emätš, emättšu ’naaras, imisä; lehmän, tamman synnytinreikä’, emust ’naisen paidan alaosa’ | ve ema, emä ’naaras; naisen paidan alaosa; nuotan povi; avanto, josta jäänuottaa vedetään’, emag, emäg ’emäntä; anoppi’, ematš, emätš ’naaras’, emus ’paidan emusta l. alaosa’ | va emä ’äiti’, emakko, emikko ’emäsika’ | vi ema, E emä, imä ’äiti; kohtu’, emak, emäk ’äitipuoli’ | li jemā ’äiti; isoäiti; eukko; naaras-; kohtu; köli’
= lpN *æbme: ǣmest (Lu) ’syntymästä asti, aina’, (todennäk. sm >) E jiemie ’kohtu’, T jiemme ’ahkion emäpuu’ | unk eme ’naaras-, emäsika’; myös em- sanassa ember ’ihminen’ kuulunee tähän || samJr ńeb́e, ńeḿe ’äiti’ | Jn ēʾ, ǟ | T ńame | slk ämä, awa, äwä, ē̮mi̮ | Kb ima-da | M ima-m | Taigi emme, ima-m id.
Myös muissa kielikunnissa on yhtäläisiä sanoja: jukag emei ’äiti’ | kkir emä ’eukko’ | tšuv ama ’naaras; äiti’ | mong eme ’vaimo; naisellinen’.
Lähdekirjallisuus:
  • Moller 1756 Beskr 146 (sm ~ vi)
  • JuslP 75 (+ unk)
  • Strahlmann 1816 Sprachlehre 241 (unk)
  • Castrén Suomi 1845 181 (+ samJr)
  • Sjögren 1849 MélR 1 184 (+ li)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 124 (+ va)
  • Ahlqvist 1871 KO 186 (+ ve)
  • Halász 1894 NyK 24 455 (+ samT Jn slk)
  • Wiklund 1896 SUST 10 173 (+ lp)
  • EtSz 1914–30 1545–46 (+ kkir tšuv mong)
  • Saareste 1924 LVEM 121 (+ ka)
  • Collinder 1940 Jukag 76 (+ jukag)
  • T. I. Itkonen 1943 KV 22 51 (lpT < sm)
  • SKES 1955 38 (+ ly; lpE < sm)
  • MSzFE 1967 151–52
  • TESz 1 1967 764
  • UEW 1988 74
[emä Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Strahlmann 1816: 241 = unk eme 'emakko'
Castrén 1845 Suomi: 181 = nen небя 'äiti'
Wiklund 1896 SUST: 173 = saaLu iemē 'vanhastaan'
UEW 2020: s.v. eme/ämä x Tarkennus: = saaE jiemie 'sikiö', Lu, P eamis 'vanhastaan' (< ksaa *eamē), unk, nen, enT ē, M ää, ngan ńemi̮, slk e̮mi, mat eme 'äiti' (< ksam *ämä) saaLu ja P vastineet kivettyneitä sijamuotoja; võrossa *e > i, vrt. *enä; johdoksesta sm emäntä [ks. tarkemmin]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:emä

Keskustelu

Tämän ohella pitäisi lisätä hakusana *äitei, koska etelävirossa esiintyy täydellinen vastine:

Schalin 2018: 84 "Pajusalu (2010) ... significantly affects the analysis of the loanword Fi äiti ‘mother’ < *äitei ← PSc *aiðijōn > ON eiða ~ Runic OESc obl. aiþu. In the light of the data in Pajusalu (2010: 330, 332) there must have existed a South-Estonian cognate to the Finnish word. The match is exact to the extent that the retained stem vowel, much like some Finnish dialects, indicates a long LPFc vowel, or diphthong *äitei, which is highly unusual and thus original. The reconstruction is supported by the Leivu dialect in an exclave in Latvia, with the attested form äid′ie."

Pajusalu, K. (2010). Äidin nimityksiä viron murteissa. In S. Saarinen, K. Siitonen, & T. Vaittinen (Eds.), Sanoista kirjakieliin: juhlakirja Kaisa Häkkiselle 17. marraskuuta 2010 (pp. 329–334). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

Schalin, J (2018): Preliterary Scandinavian sound change viewed from the east. Umlaut remodelledand language contacty revisited. Doctoral complilation thesis (summary chapter).Helsinki–Helsingfors (Nordica Helsingiensia 54). http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4387-7

Ylläolevat kommentit Johan Schalinilta

Tämä on nyt luotu: *äitei, samoin vastaavanlaisten toiveiden esittämistä varten sivu Etymologiadata:Toiveet. --J. Pystynen (lähetä viesti) 3. tammikuuta 2023 kello 14.24 (EET)
Noudettu kohteesta ”https://sanat.csc.fi/w/index.php?title=Etymologiadata:imsm:emä&oldid=2046713”