enä

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *enä

suomen enä
karjalan enämpi←
vepsän enamb←
vatjan enäpi←
viron enam←
eteläviron inämb←
liivin je’nnõ←

Levikki ja merkitykset

vanha kirjasuomi enää · suomi enää · liivi

suomi enempi · karjala · vatja · viro ja eteläviro

Adjektiivi enä ei johtamattomassa perusmuodossansa ole säilynyt muualla kuin paikannimissä (esimerkiksi Enäjärvi), mutta sen komparatiivilla enempi (ja superlatiivilla enin) on vastineet kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Komparatiivia enempi käytetään suomen länsimurteissa (kuten myös vanhassa kirjasuomessa), viron murteissa ja etelävirossa adjektiivina merkityksessä 'suurempi', ihmisistä puhuttaessa usein myös 'vanhempi' tai 'parempi, ylhäisempi'. Myös inkeroisessa sekä etelä- ja aunuksenkarjalassa adjektiivia enempi 'isompi' käytetään osaa merkitsevän substantiivin määreenä. Siellä täällä suomen ja karjalan murteissa adjektiivi enempi on 'useampi' tai 'runsaampi'.

Adverbina sanaa enempi (enemmän, enempää) käytetään koko itämerensuomessa merkityksissä 'enemmän' ja 'enää'. Näillä merkityksillä on vain pieni ero, eivätkä useimmat itämerensuomalaiset kielet sitä tee. Jälkimmäisessä käytössä, siis jonkin asian jatkumattomuutta kielteisessä lauseessa ilmaisemassa, on suomessa ja inkeroisessa enä-vartalon partitiivi enää, mutta muualla itämerensuomessa sen sijalla käytetään enempää-muodon vastineita. Myös suomen murteissa on enempää-muotoa käytetty merkityksessä 'enää'.

Partitiivilla enää on liivissä vastineena je’nnõ 'paljon' (vrt. je’nnõ-veitõ 'enemmän tai vähemmän, suurin piirtein'). Komparatiivia enempi vastaa liivin jemīņ 'enemmän, enää'.

Alkuperä

Liivin jemīņ on käynyt läpi metateesin: konsonantit ovat vaihtaneet paikkaa.

Enä on vanha uralilainen adjektiivi, jonka vastineita ovat 'isoa' merkitsevät koltansaamen jõnn (mahdollisine vastineineen etelä- ja uumajansaamessa), ersän ине, mokšan ińä ja etelähantin enə (itähantin vastine eṇə ~ ä̆ṇə merkitsee 'paksua'). Mahdollisia vastineita ovat myös eräiden samojedikielten isoaveljeä merkitsevät sanat kuten nganasanin ńini̮. Lähtömuodoksi kantauraliin rekonstruoidaan *enä 'iso'.

*enä-sanasta johdettuja vastineita ovat esimerkiksi pohjoissaamen eatnat 'paljon', eanet 'enemmän' ja eana 'maa' sekä pohjoismansin janiγ 'iso' (vastineinensa kaikissa mansin kielissä) .