Etymologiadata:imsm:moskë-

*moskë-

Vastineet:

• Suomi:
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro: mõskma
• Liivi:

mksm. *moskë- < kksm. *moskë- < vksm. *mośkǝ̑- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

(Sanaa ei käsitellä Suomen sanojen alkuperä -teoksessa.)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

UEW:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Gyarmathi 1799: 163					= unk mosni 'pestä, huuhtoa'
MUSz 1873: s.v. mos					= ers муськемс 'pestä (pyykkiä)', ma мушкаш : -ам 'pestä', udm миськыны 'pestä, tiskata, kylvettää', ko мыськыны 'pestä', unk
Paasonen 1907 FUF: 25			+		= ers муськемс, mkš muśkəms 'pestä (pyykkiä)', pe, unk, nen masə-, en masu-, kam buza- 'pestä'
TESz 1971: s.v. mos	+	+	x		Tarkennus: = md ma pe unk sam < kur *muśke- / *mośke-
Sammallahti 1988 kok: 538					Tarkennus: = md ma pe (< ksm-pe *mośki- ~ *muśki-), unk (< kugr *måskĭ) < ksgr *mośki- = ksam *måsѳ- < kur *mośki-
Aikio 2006 FUF: 17	+				Tarkennus: = sam (< ksam *måsə-) < kur *mośki- ~ kur *muśki- > pe unk	Vaihtelu kur *u ~ *o palautettava myös sanojen kumpu, kunta ja koski vastineisiin
EWTsch 2013: s.v. muškam					Tarkennus: = md ma (< kma *muškam), pe unk sam
Živlov 2023 kok: 163					Tarkennus: = kmd *muśk-, kma *mŭšk-, kpe *mi̮śk-, unk, ksam *måsə̑ - < kur *moćki-

Indoeurooppalaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Rédei 1983 SUST: 216	+		+		= ers муськемс, mkš muśkəms 'pestä (pyykkiä)', ma мушкаш : -ам, L мышкас 'pestä', udm миськыны 'pestä, tiskata, kylvettää', ko мыськыны 'pestä', unk mosni 'pestä, huuhtoa', nen masə-, en masu- 'pestä', selk mūsə- 'pyyhkiä', kam buza- 'pestä' < kur *muśke- ~ *moske- ← esiar *mozge- ~ *mezge- > mia májjati 'vajoaa'	Kie *-zg- → kur *-śk-. Lähtömuoto = lat mergere 'upottaa, painaa jhk.', lt [iter.] mazgóti, lv [iter.] mazgât 'pestä'
Koivulehto 1991: 113			+		Tarkennus: = md ma pe unk sam < kur *mośki̮- 'pestä' ← kie, lähinnä kausat. *mozg-eye/o- > mia majjáyati 'upottaa, kastaa'	Lähtömuoto ← kie *mezg; ie o-aste edustuu mia kausatiivi- ja ba iteratiivijohdoksissa
Koivulehto 1994 konf: 138			+		Tarkennus: < kur *mośke- ~ *muśke- 'pestä' ← kie, joko iterat. *mozg-eh2-eye/o- (> ba) t. kausat. *mozg-eye/o- (> mia)
Напольских & Энговатова 2000 РоссАрх: 228	-	-			Vastaan	Substituutio kie *-z- → kur *-ś- vaikea selittää. Ie taholle merkitys 'pestä' kehittynyt vasta ba kielissä
Koivulehto 2001 SUST: 237			+		Tarkennus: = unk, ksam *måsȇ < kur *mośke- 'pestä' ← kie [kuten 1994]
Katz 2003: 277–8	-				Vastaan	Ensi tavun vokaalit eivät vastaa; ie *-zg- → kur *-śk- mahdoton
Holopainen 2020 konf: 311	-	-			Vastaan	Unk moš ehkä ← ar/ir, koska kur *o yleensä > unk a t. á
Simon 2020 IF: 248, 259	x		-		Tarkennus: ? ← kie; ei ← esitok	Kolmitavuinen lähtömuoto olisi sopinut ur CVCCVCV-vartalotyyppiin; kie *-z- → kur *-ś- t. (Živlov) *-ć- voisi johtua lähtömuodon sibilantin (*s:n allofoni) soinnillisesta asemasta; ktok *moskē- ei sovi lähtömuodoksi sibilantin puolesta. Ba verbit denominaalisia (LIV)
AABLUS 2022: 39–40, 42–3, 82–3	x				Tarkennus: (ba ? ← ksm) = md ma pe unk sam < kur *mośkə̮- ← esiar	Kie palataalisten klusiilien affrikoitumisen [satem] jälkeen esiarjassa velaariset saattoivat palatalisoitua etuvokaalien edellä (*zg > *zǵ (> mia jj)), jolloin myös edeltävä sibilantti saattoi edustua palataalisena (> *źǵ), mikä selittäisi ur *śk-edustuksen

Balttilaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Напольских & Энговатова 2000 РоссАрх: 228		+			← ba, vrt. lt mazgóti, lv mazgât 'pestä'	Ie taholle merkitys 'pestä' kehittynyt vasta ba kielissä
Holopainen 2020 konf: 311		+		+	Puolesta	Ksm sanan levikki suppea
AABLUS 2022: 82–3	-		–		Vastaan (ba ? ← ksm)	Ba verbistä odottaisi → kksm **maska-, mutta on rekonstruoitava kksm *moske̮-. Ba verbit näyttävät iteratiivis-kausatiiviselta johdokselta verbistä *mezga 'upota' (SEJL), josta ei ba kielissä ole jälkeä; niinpä ne voi ehkä selittää lainana kbsl *mozg- ← kksm *moske̮-

EVE:n sana-artikkeli

EVE: