Etymologiadata:imsm:kunta
*kunta
Vastineet:
mksm. *kunta < kksm. *kunta < vksm. *kunta (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kunta (Agr; yl.) ’Gemeinde’ (STS 1776 merk. ’lääni’), kymmen-, sata-, kansa-, heimo-, suku-, perhe-, hiippa-, seura-, valta-, kihla-, kylä-, maa-, paikka-, lautakunta
~ ink heimo-, kirkko-, pereh-, perttikunta | ka heimokunta ’heimokunta, heimolainen’, venehkunta, yökunta: yökunžissa t. yökunžin ’yli yön, yötä (olla)’ | ly heimokund ’suku’, nuot́t́ikund ’nuottue’, perehkund ’perhe’, rodukund ’suku’ | ve hīmokund (g. -an) ’sukulaiset’, lautkund ’pöydänympärys syöjiä, juojia, »pöytäkunta»’, pezakund ’poikue’ | va (Tsv) kunt (g. kunnā) ’piirikunta; pitäjä, alue’ (? < sm), kont (g. konnā) ’piiri, perhe’ (? < vi) | vi kond (g. konna) ’-kunta, -yhteys, -piiri’: kümmekond ’kymmenkunta’, saa-, sadakond ’satakunta’, perekond ’perhe, huonekunta’, laudkond ’pöytäkunta, syömäseura’, maakond ’maakunta’, hõimkond ’suku, heimokunta’, valdkond ’valtapiiri’
~ ink heimo-, kirkko-, pereh-, perttikunta | ka heimokunta ’heimokunta, heimolainen’, venehkunta, yökunta: yökunžissa t. yökunžin ’yli yön, yötä (olla)’ | ly heimokund ’suku’, nuot́t́ikund ’nuottue’, perehkund ’perhe’, rodukund ’suku’ | ve hīmokund (g. -an) ’sukulaiset’, lautkund ’pöydänympärys syöjiä, juojia, »pöytäkunta»’, pezakund ’poikue’ | va (Tsv) kunt (g. kunnā) ’piirikunta; pitäjä, alue’ (? < sm), kont (g. konnā) ’piiri, perhe’ (? < vi) | vi kond (g. konna) ’-kunta, -yhteys, -piiri’: kümmekond ’kymmenkunta’, saa-, sadakond ’satakunta’, perekond ’perhe, huonekunta’, laudkond ’pöytäkunta, syömäseura’, maakond ’maakunta’, hõimkond ’suku, heimokunta’, valdkond ’valtapiiri’
= lpN godˈde (In Kld T): sokkâg. ’sukukunta’, bǣrâh-, bǣrrâg. ’suku’, særˈvegodˈde ’seurakunta’, valˈdeg. ’valtakunta’ (ilm. sm mallin mukaisia; R kunde ’-kunta’ < sm) | ? mdM końd́ä, kuńd́ä ’ystävä, toveri’ | vogE kānt, I kōnt, P χɔ̄nt ’sota, sotajoukko’ (> ostjP χɔnt id.), L kōnt ’(entiseen aikaan) kylien ryöstäjät, vogulit, berezovilaiset’ | ? ostjI kăntəγ-: kăntəγ-jaχ ’ostjakit’, E χăntə ’ostjakki, ostjakkilainen’, P χăntĭ ’id.; ihminen’ | unk had ’sotajoukko; sota; joukkio, rosvojoukko; suku, heimo’.
Toisaalta on oletettu, että sana olisi laina ieur taholta sataa merkitsevästä sanasta. Ieur kantakielen ḱm̥tóm olisi ehkä aluksi merkinnyt suurta määrää ja omaksuttu sgr kantakieleen asussa *kumta. Toisen selityksen mukaan kunta olisi < germ *hunđa-, joka esiintyy ksk *hunđaraþa sanan alkuosana (merk. ’100’, oik. ’satakunta’). Germ *hunđa kehittyi yhdyssanojen jälkiosana jtak aluetta merkitsemään, esim. Uplannin Att(h)undaland (1231), Ti(h)undaland (1231), ja juuri näistä olisivat yhdyssanojen jälkikomponentteina esiintyvät -kunta nimet (esim. sm Satakunta, vi Lappegunda jne.) kehittyneet, vaikkapa kunta sinänsä olisi sgr ajalta. Kolmantena germ vertauskohtana on esitetty germ *-kunđa: goot guma-kunds ’miessukuinen’, qina-k. ’naissukuinen’, ags god-cund ’jumalallinen’. Kuitenkin kaikki viittaukset germ taholle ovat epätodennäköisiä.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 169 (sm ~ lpR kunde)
- Ganander 1786 NFL 1 498 (sm ~ ruots hundari, mn kundu)
- Rask 1818 Undersögelse 105 (sm ~ sk kundr ’poika’)
- Hunfalvy 1864 Reg 295 (vog ~ unk)
- Thomsen 1869 GSI 126 (sm ~ vi lp godˈde)
- Budenz 1869 NyK 7 46 (sm ~ lp unk)
- Ahlqvist 1871 KO 198 (sm < goot kunda, kunds)
- MUSz 1873–81 65 (sm ~ vi lp vog unk)
- Vendell 1894 SvBefolkn 6 (sm valtakunta < mn *valdahunda)
- Paasonen 1896 KielLis 16 (+ md)
- Karsten Vir 1906 89–90 (sm < germ *hunđa)
- Gombocz 1909–10 NyK 39 266 (+ ostjP χɔnt)
- Kettunen 1922 LVeHA 1 24, 2:70 (+ ka ve)
- FUV 1955 92
- E. Itkonen 1956 UAJ 28 71 (md sopii tähän 2. tavun etuvokaalinsa tähden huonosti)
- SKES 1958 238 (+ ly va (< ? sm ? vi), ostjP χɔnt ? < vog)
- Virtaranta 1959 JuhlakHakulinen 419 (+ ink)
- Radanovics (Rédei) 1960 NyK 62 120–23 (+ ostj χăntə; ostj χɔnt < vog)
- Collinder 1967 Sprache 13:2 181–82 (sgr *kumta < ieur *ḱm̥tóm)
- TESz 2 1970 13 (? md ? ostj χăntə)
- MSzFE 1971 238–39 (samoin)
- FUV2 1977 108 (ei md, vrt. ostj χăntə ja jukag kudeje ’sukupolvi, suku’)
- Häkkinen 1987 ES 126
- UEW 1988 206