UEW:n jälkeen kannatetut etymologiat
Uralilainen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Gyarmathi 1799: 163
|
|
|
|
|
= unk mosni 'pestä, huuhtoa'
|
|
| MUSz 1873: s.v. mos
|
|
|
|
|
= ers муськемс 'pestä (pyykkiä)', ma мушкаш : -ам 'pestä', udm миськыны 'pestä, tiskata, kylvettää', ko мыськыны 'pestä', unk
|
|
| Paasonen 1907 FUF: 25
|
|
|
+ |
|
= ers муськемс, mkš muśkəms 'pestä (pyykkiä)', pe, unk, nen masə-, en masu-, kam buza- 'pestä'
|
|
| TESz 1971: s.v. mos
|
+ |
+ |
x |
|
Tarkennus: = md ma pe unk sam < kur *muśke- / *mośke-
|
|
| Sammallahti 1988 kok: 538
|
|
|
|
|
Tarkennus: = md ma pe (< ksm-pe *mośki- ~ *muśki-), unk (< kugr *måskĭ) < ksgr *mośki- = ksam *måsѳ- < kur *mośki-
|
|
| Aikio 2006 FUF: 17
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: = sam (< ksam *måsə-) < kur *mośki- ~ kur *muśki- > pe unk
|
Vaihtelu kur *u ~ *o palautettava myös sanojen kumpu, kunta ja koski vastineisiin
|
| EWTsch 2013: s.v. muškam
|
|
|
|
|
Tarkennus: = md ma (< kma *muškam), pe unk sam
|
|
| Živlov 2023 kok: 163
|
|
|
|
|
Tarkennus: = kmd *muśk-, kma *mŭšk-, kpe *mi̮śk-, unk, ksam *måsə̑ - < kur *moćki-
|
|
Indoeurooppalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Rédei 1983 SUST: 216
|
+ |
|
+ |
|
= ers муськемс, mkš muśkəms 'pestä (pyykkiä)', ma мушкаш : -ам, L мышкас 'pestä', udm миськыны 'pestä, tiskata, kylvettää', ko мыськыны 'pestä', unk mosni 'pestä, huuhtoa', nen masə-, en masu- 'pestä', selk mūsə- 'pyyhkiä', kam buza- 'pestä' < kur *muśke- ~ *moske- ← esiar *mozge- ~ *mezge- > mia májjati 'vajoaa'
|
Kie *-zg- → kur *-śk-. Lähtömuoto = lat mergere 'upottaa, painaa jhk.', lt [iter.] mazgóti, lv [iter.] mazgât 'pestä'
|
| Koivulehto 1991: 113
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: = md ma pe unk sam < kur *mośki̮- 'pestä' ← kie, lähinnä kausat. *mozg-eye/o- > mia majjáyati 'upottaa, kastaa'
|
Lähtömuoto ← kie *mezg; ie o-aste edustuu mia kausatiivi- ja ba iteratiivijohdoksissa
|
| Koivulehto 1994 konf: 138
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: < kur *mośke- ~ *muśke- 'pestä' ← kie, joko iterat. *mozg-eh2-eye/o- (> ba) t. kausat. *mozg-eye/o- (> mia)
|
|
| Напольских & Энговатова 2000 РоссАрх: 228
|
- |
- |
|
|
Vastaan
|
Substituutio kie *-z- → kur *-ś- vaikea selittää. Ie taholle merkitys 'pestä' kehittynyt vasta ba kielissä
|
| Koivulehto 2001 SUST: 237
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: = unk, ksam *måsȇ < kur *mośke- 'pestä' ← kie [kuten 1994]
|
|
| Katz 2003: 277–8
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
Ensi tavun vokaalit eivät vastaa; ie *-zg- → kur *-śk- mahdoton
|
| Holopainen 2020 konf: 311
|
- |
- |
|
|
Vastaan
|
Unk moš ehkä ← ar/ir, koska kur *o yleensä > unk a t. á
|
| Simon 2020 IF: 248, 259
|
x |
|
- |
|
Tarkennus: ? ← kie; ei ← esitok
|
Kolmitavuinen lähtömuoto olisi sopinut ur CVCCVCV-vartalotyyppiin; kie *-z- → kur *-ś- t. (Živlov) *-ć- voisi johtua lähtömuodon sibilantin (*s:n allofoni) soinnillisesta asemasta; ktok *moskē- ei sovi lähtömuodoksi sibilantin puolesta. Ba verbit denominaalisia (LIV)
|
| AABLUS 2022: 39–40, 42–3, 82–3
|
x |
|
|
|
Tarkennus: (ba ? ← ksm) = md ma pe unk sam < kur *mośkə̮- ← esiar
|
Kie palataalisten klusiilien affrikoitumisen [satem] jälkeen esiarjassa velaariset saattoivat palatalisoitua etuvokaalien edellä (*zg > *zǵ (> mia jj)), jolloin myös edeltävä sibilantti saattoi edustua palataalisena (> *źǵ), mikä selittäisi ur *śk-edustuksen
|
Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Напольских & Энговатова 2000 РоссАрх: 228
|
|
+ |
|
|
← ba, vrt. lt mazgóti, lv mazgât 'pestä'
|
Ie taholle merkitys 'pestä' kehittynyt vasta ba kielissä
|
| Holopainen 2020 konf: 311
|
|
+ |
|
+
|
Puolesta
|
Ksm sanan levikki suppea
|
| AABLUS 2022: 82–3
|
- |
|
– |
|
Vastaan (ba ? ← ksm)
|
Ba verbistä odottaisi → kksm **maska-, mutta on rekonstruoitava kksm *moske̮-. Ba verbit näyttävät iteratiivis-kausatiiviselta johdokselta verbistä *mezga 'upota' (SEJL), josta ei ba kielissä ole jälkeä; niinpä ne voi ehkä selittää lainana kbsl *mozg- ← kksm *moske̮-
|
