Etymologiadata:imsm:pese-
*pese-
Vastineet:
- Suomi: pestä
- Karjala: pessä
- Vepsä: pesta
- Vatja: pesä
- Pohjoisviro: pesema
- Eteläviro: MT pesemä
- Liivi: pie’zzõ
mksm. *pese- < kksm. *pese- < vksm. *pesǝ- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
pestä (Agr; yl.) ’waschen’, johd. peseytyä, pesaista, pesettää, pesu, pesula, pesuri, pesijä
~ ink pessä ’pestä’, pessīssä ’peseytyä’, pesu | ka pessä ’pestä, puhdistaa; piestä, hakata’, peseytyö, pesevyö ’peseytyä, puhdistua’, pesentä ’pesu’, peso, pesu id. | ly pestä ’pestä’, pezend ’pesu’, pezezettä, pestaze̮ ’peseytyä’ | ve pesta ’pestä’, pestaze̮ ’peseytyä’ | va pesä ’pestä’, peseütä ’peseytyä’ | vi pesta ’pestä’, pesu ’pesu; alusvaate(kerta), liinavaatteet’ | li pieʾzzə ’pestä’ (sm > nr murt. Sm pesa ’pestä’)
~ ink pessä ’pestä’, pessīssä ’peseytyä’, pesu | ka pessä ’pestä, puhdistaa; piestä, hakata’, peseytyö, pesevyö ’peseytyä, puhdistua’, pesentä ’pesu’, peso, pesu id. | ly pestä ’pestä’, pezend ’pesu’, pezezettä, pestaze̮ ’peseytyä’ | ve pesta ’pestä’, pestaze̮ ’peseytyä’ | va pesä ’pestä’, peseütä ’peseytyä’ | vi pesta ’pestä’, pesu ’pesu; alusvaate(kerta), liinavaatteet’ | li pieʾzzə ’pestä’ (sm > nr murt. Sm pesa ’pestä’)
= lp bâssât ’pestä’ | mdE pezems, M pezə̑ms ’pestä (päätä)’
? < esigerm *bhes- ’puhdistaa, hangata puhtaaksi’, vrt. germ *bes-man-, saks Besen ’luuta’.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 316 (sm ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 2 363a (+ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 144 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 99 (+ ve)
- Budenz 1867 NyK 6 458 (+ li md)
- MUSz 1873–81 519
- Qvigstad 1881 Beiträge 53 (sm ~ lp md)
- Saxén 1895–98 Lånord 189 (sm > nr murt.)
- Saareste 1924 LVEM 273 (+ ka)
- Turunen 1946 SUST 89 134 (+ ly)
- SKES 1962 530–31
- UEW 1988 729 (sm ~ lp md)
- *Koivulehto 1988 JuhlakSchmitt 251–56 (< ieur/esigerm)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| LLp 1780: 316 | = saa[P] bassat 'pestä' | |||||
| Qvigstad 1881: 165 | = saa[P], ers пезэмс 'pestä (hiuksensa)' | |||||
| UEW 1988: s.v. pese- | = saaL P bassat, Ki пэ̄ссэ, T passi̊- 'pestä', ers пезэмс, mkš pezə̑ms 'pestä (hiuksensa)' < ksm–vo *pese- |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1988 FS Schmitt: 248–56 | + | + | + | = ers пезэмс, mkš pezə̑ms 'pestä (hiuksensa)' < ksm–md *pese- ← kie/esige *bhes- > mia bá-bhas-ti 'pureskelee, nakertaa', kr ψήν : ψάω 'hieroa, hangata, kaapia, raapia, kynsiä, silittää, pyyhkiä', ?tokA päs- 'valaa, vuodattaa, kastella' | Lähtömuodosta ⇒ esige *bhes-mon 'hieromis-, hankaus-, raaputus-, puhdistusväline' > sa Besen 'luuta', esige *bhos-to > sa Bast 'niini') | |
| Koivulehto 2003 kok: 281 | + | + | Tarkennus: = saa[L P] bassat 'pestä' | |||
| Vainik 2014 ESUKA: 149 | + | Puolesta | Veteen liittyviä kie lainoja ovat vesi, soutaa, onki, pestä ja vs mõstaq | |||
| Holopainen 2025 SUSA: 100–3 | x | x | - | Vastaan (puoltoargumentein) | Ur *i-vartalot vanhoissa lainoissa harvinaisia, uudemmat lainat integroitu johtimella. Vanhemman verbin vs mõstaq 'pestä' (< kur) perusteella pestä-verbin perusmerkitys on kehittynyt vasta ksm:n jälkeen; ka 'piestä, lyödä, hakata' ja md murt. 'tukistaa, repiä hiuksia' voivat jatkaa aiempaa merkitystä; mia merkitys etäinen. Sa Bast ja kr sanue eivät välttämättä tähän [ks. tarkemmin]. Lähtömuoto ? (Demiraj) = alb fshij 'pyyhkiä', (Tischler) ?heet peš(š)-zi 'hangata (saippualla)', (NIL) ⇒ kr ψίλος, kge *baza- 'paljas', (VA) kge *bas-/*bes- 'pensas; oksa' [ks. tarkemmin], ja heetin ja germaanin pohjalta voi rekonstruoida juurelle √bhes- merkityksen 'hangata'. Kie lainoja on nykytutkimuksessa hylätty mm. kie ja ur kantakielten eriaikaisuuden takia [eikä levikki edes tue kantauralilaisuutta) |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Holopainen 2025 SUSA: 100–3 | x | x | - | = saaP bassat 'pestä' (< ksaa *pe̮se̮-), ers пезэмс, mkš pezə̑ms 'pestä (hiuksensa)' < *pesi- ? ← var > mia bá-bhas-ti 'pureskelee, nakertaa' | Ar preesensin reduplikaatiotavun edustumattomuus lainassa odotuksenmukaista; ur *i-vartalot vanhoissa lainoissa harvinaisia, uudemmat lainat integroitu johtimella. Vanhemman verbin vs mõstaq 'pestä' (< kur) perusteella pestä-verbin perusmerkitys on kehittynyt vasta ksm:n jälkeen; ka 'piestä, lyödä, hakata' ja md murt. 'tukistaa, repiä hiuksia' voivat jatkaa aiempaa merkitystä; mia merkitys etäinen, mutta kie merkitykseksi voi heetin ja germaanin (ks. alla) pohjalta rekonstruoida 'hangata'. Lähtömuoto ? = kr ψήν : ψάω 'hieroa, hangata, kaapia, raapia, kynsiä, silittää, pyyhkiä', alb fshij 'pyyhkiä', heet peš(š)-zi 'hangata (saippualla)' < kie √bhes- ⇒ esige *bhes-mon 'hieromis-, hankaus-, raaputus-, puhdistusväline' > sa Besen 'luuta'; ?esige *bhos-to > sa Bast 'niini'; (VA) kge *bas-/*bes- 'pensas; oksa'; kr ψίλος, kge *baza- 'paljas' [ks. tarkemmin] |