Etymologiadata:imsm:veci
*veci
Vastineet:
mksm. *veci < kksm. *weti < vksm. *wetǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
vesi (Agr; yl.) ’Wasser’, merk. murt. myös ’meri, järvi; neste, kyynel, hiki, virtsa’, yhd. vesijohto, vesirokko, vesisade, vedenpaisumus, johd. vesikko (Jusl 1745) ’Mustela lutreola’, vesistö (1762), vetinen (Agr), vettyä (Jusl 1745), vetistyä, vesittää; ks. erikseen vetehinen, vetelä
~ ink vesi ’vesi; kyynel’, vettüä ’vettyä’ | ka vesi ’vesi; kyynel, virtsa, hiki’, vesine ’vetinen’, vesikkö ’vesikko’, vettyö ’vettyä; kastua; tulvia’ | ly veži ’vesi’, vezikko ’vesikko’, vežińe ’vetinen’, vettuda ’vettyä, kastua’ | ve vezi ’vesi’, vede̮kaz ’vetinen, märkä’, vettuda ’vettyä’ | va vesi ’vesi’, (Tsv) vezike̮z ’vetinen, märkä’ | vi vesi (g. vee) ’vesi’, vesine ’vetinen, märkä’, vettida ’vettyä’ | li veiʾž ’vesi’, veʾiži ’vetinen, märkä’, viettə ’vettyä’
~ ink vesi ’vesi; kyynel’, vettüä ’vettyä’ | ka vesi ’vesi; kyynel, virtsa, hiki’, vesine ’vetinen’, vesikkö ’vesikko’, vettyö ’vettyä; kastua; tulvia’ | ly veži ’vesi’, vezikko ’vesikko’, vežińe ’vetinen’, vettuda ’vettyä, kastua’ | ve vezi ’vesi’, vede̮kaz ’vetinen, märkä’, vettuda ’vettyä’ | va vesi ’vesi’, (Tsv) vezike̮z ’vetinen, märkä’ | vi vesi (g. vee) ’vesi’, vesine ’vetinen, märkä’, vettida ’vettyä’ | li veiʾž ’vesi’, veʾiži ’vetinen, märkä’, viettə ’vettyä’
= md ved́ ’vesi’ | tšerL wət, I wüt | votj vu | syrj va | vogE üt́, I wit́, L wüt́, P wit | unk víz || samJr jīʾ | Jn biʾ | T bēʾ | slk üt | Km bɯ | Kb M Taigi Krg bu id.
Ieur taholla on samankaltaisia veden nimityksiä, mitä on jopa pidetty osoituksena ko. kielikuntien alkusukulaisuudesta (vrt. ieur *wed-, *wod-, *ud-: m-int udakám ’vesi’, heet wedār ’joki’, arm get id., goot wato id., mn vátr ’vesi’, ksl voda id. jne.). Toisen näkemyksen mukaan ural kielten sanat olisivat hyvin vanhoja lainoja ieur taholta.
Lähdekirjallisuus:
- Rudbeck 1717 Spec 79 (sm ~ unk)
- Strahlenberg 1730 NOstT liite (+ votj vog)
- Fischer 1747 VocSib 69 (sm ~ unk; md ~ tšer votj vog sam ven kr)
- Moller 1756 Beskr 39 (sm ~ vi), 164 (sm ruots saks fryyg)
- Fischer 1768 SibGesch 162–63 (sm ~ md tšer votj perm vog unk)
- Sajnovics 1770 DemH 48 (+ ka)
- Porthan 1788 OS 1 40a (+ syrj)
- Klaproth 1823 AP 146 (+ samJr Km Kb)
- Castrén Suomi 1845 7 (vrt. ieur)
- Sjögren 1849 MélR 1 60 (+ li)
- Ahlqvist 1856 WotGr 160 (+ va)
- Hunfalvy 1859 MAÉrt 1:19 396 (+ slk)
- Europaeus 1868 Suomi 2:7 67–68 (ural ~ ieur)
- Thomsen 1869 GSI 2
- MUSz 1873–81 590–91
- Ujfalvy 1875 Essai 125 (+ ve)
- Halász 1894 NyK 24 445 (+ samJnT)
- Wiklund 1906–07 MO 1 56–57 (ural ~ ieur)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 45 (+ samM)
- Collinder 1934 IUS 70–71
- Lehtisalo 1936 SUST 72 22–23 (+ samKrg)
- Turunen 1946 SUST 89 284 (+ ly)
- FUV 1955 67
- Vries 1961 AnEW 648
- Décsy 1965 Einführung 164 (ural < ieur)
- Collinder 1965 HUV 126, 135
- Joki 1973 SUST 151 344
- TESz 3 1976 1166–67
- FUV2 1977 83
- MSzFE 1978 695–96
- SKES 1978 1713–15 (+ ink)
- Rédei 1986 SbÖAW 468 43
- Häkkinen 1987 ES 372–73
- UEW 1988 570
- Sammallahti 1988 UrLang 541
- EWUng 1995 1648
- Koivulehto 1999 Poluilla 210 (< ieur)