Etymologiadata:imsm:veci

*veci

Vastineet:

Suomi: vesi
Karjala: vesi
Vepsä: vezi
Vatja: vesi
Pohjoisviro: vesi
Eteläviro: vesi
Liivi: ve’ž

mksm. *veci < kksm. *weti < vksm. *wetǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

vesi (Agr; yl.) ’Wasser’, merk. murt. myös ’meri, järvi; neste, kyynel, hiki, virtsa’, yhd. vesijohto, vesirokko, vesisade, vedenpaisumus, johd. vesikko (Jusl 1745) ’Mustela lutreola’, vesistö (1762), vetinen (Agr), vettyä (Jusl 1745), vetistyä, vesittää; ks. erikseen vetehinen, vetelä
~ ink vesi ’vesi; kyynel’, vettüä ’vettyä’ | ka vesi ’vesi; kyynel, virtsa, hiki’, vesine ’vetinen’, vesikkö ’vesikko’, vettyö ’vettyä; kastua; tulvia’ | ly veži ’vesi’, vezikko ’vesikko’, vežińe ’vetinen’, vettuda ’vettyä, kastua’ | ve vezi ’vesi’, vede̮kaz ’vetinen, märkä’, vettuda ’vettyä’ | va vesi ’vesi’, (Tsv) vezike̮z ’vetinen, märkä’ | vi vesi (g. vee) ’vesi’, vesine ’vetinen, märkä’, vettida ’vettyä’ | li veiʾž ’vesi’, veʾiži ’vetinen, märkä’, viettə ’vettyä’

= md ved́ ’vesi’ | tšerL wət, I wüt | votj vu | syrj va | vogE üt́, I wit́, L wüt́, P wit | unk víz || samJr jīʾ | Jn biʾ | T bēʾ | slk üt | Km bɯ | Kb M Taigi Krg bu id.

Ieur taholla on samankaltaisia veden nimityksiä, mitä on jopa pidetty osoituksena ko. kielikuntien alkusukulaisuudesta (vrt. ieur *wed-, *wod-, *ud-: m-int udakám ’vesi’, heet wedār ’joki’, arm get id., goot wato id., mn vátr ’vesi’, mksl voda id. jne.). Toisen näkemyksen mukaan ural kielten sanat olisivat hyvin vanhoja lainoja ieur taholta.

Lähdekirjallisuus:

Rudbeck 1717 Spec 79 (sm ~ unk)
Strahlenberg 1730 NOstT liite (+ votj vog)
Fischer 1747 VocSib 69 (sm ~ unk; md ~ tšer votj vog sam ven kr)
Moller 1756 Beskr 39 (sm ~ vi), 164 (sm ruots saks fryyg)
Fischer 1768 SibGesch 162–63 (sm ~ md tšer votj perm vog unk)
Sajnovics 1770 DemH 48 (+ ka)
Porthan 1788 OS 1 40a (+ syrj)
Klaproth 1823 AP 146 (+ samJr Km Kb)
Castrén Suomi 1845 7 (vrt. ieur)
Sjögren 1849 MélR 1 60 (+ li)
Ahlqvist 1856 WotGr 160 (+ va)
Hunfalvy 1859 MAÉrt 1:19 396 (+ slk)
Europaeus 1868 Suomi 2:7 67–68 (ural ~ ieur)
Thomsen 1869 GSI 2
MUSz 1873–81 590–91
Ujfalvy 1875 Essai 125 (+ ve)
Halász 1894 NyK 24 445 (+ samJnT)
Wiklund 1906–07 MO 1 56–57 (ural ~ ieur)
Setälä 1912–14 FUFA 12 45 (+ samM)
Collinder 1934 IUS 70–71
Lehtisalo 1936 SUST 72 22–23 (+ samKrg)
Turunen 1946 SUST 89 284 (+ ly)
FUV 1955 67
Vries 1961 AnEW 648
Décsy 1965 Einführung 164 (ural < ieur)
Collinder 1965 HUV 126, 135
Joki 1973 SUST 151 344
TESz 3 1976 1166–67
FUV2 1977 83
MSzFE 1978 695–96
SKES 1978 1713–15 (+ ink)
Rédei 1986 SbÖAW 468 43
Häkkinen 1987 ES 372–73
UEW 1988 570
Sammallahti 1988 UrLang 541
EWUng 1995 1648
Koivulehto 1999 Poluilla 210 (< ieur)

[vesi Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Rudbeck 1717: 79					= unk víz 'vesi'
Strahlenberg 1730: liite					= udm ву 'vesi; mehu', mns[E] üt́ 'vesi'
Fischer 1768: 162–3					= mkš ved́ 'vesi', ma pe unk mns
Klaproth 1823: 146					= unk mns, kam bш, mat bü 'vesi; joki'
Castrén 1845 Suomi: 7					= md ma pe = ie [ks. tarkemmin]
MSzFE 1978: s.v. víz					Tarkennus: = ers ведь 'vesi; neste; mehu', mkš ma pe unk, mnsE üt́, I wit́ 'vesi', L wüt́, P wit, nen jiʔ, en bi(z), ngan bi̮ʔ, selk üt 'vesi' < kur *wete ~ ie [ks. tarkemmin]
Kortlandt 1989 MSS: 81		+	+		Puolesta	Ei helposti lainautuva sana. Ie 'vesi'-sanat [ks. tarkemmin] näyttävät johdoksilta ur–ie kantasanasta
Salminen 1989 CT: 19			-	-	Vastaan	Kantauralin jälkeiseen alkuperään viittaa vastineiden puuttuminen saamesta ja hantista [l. pohjoisesta ur periferiasta], joissa edustuu aiempi *śäčä 'vesi'. Hanti saattaa muodostaa oman, unkarista ja mansista erillisen ur kielihaaransa
Kaplinski 2014 KjK: 240			x		Puolesta	Ur-ie sana; kaukaisessa menneisyydessä historiallis-vertaileva metodi ei päde [ks. perusteluja]
Kallio & Koivulehto 2017 HCHIEL: 2282	-				Vastaan	Äännesuhteet viittaavat lainasubstitutioon [ei kur *t ~ kie s, ks. tarkemmin]

Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Neuhaus 1908: 125					< kur ← kie *wed- > ge *wat-
Rédei 1983 SUST: 19	+		+		Tarkennus: = ers ведь 'vesi; neste; mehu', mkš ved́, ma вÿд, L вӹд 'vesi', udm ву 'vesi; mehu', ko ва 'vesi; mehu; märkä', unk víz, mnsE üt́, I wit́, L wüt́, P wit, nen jiʔ, en bi(z), ngan bi̮ʔ, selk üt 'vesi', kam bш, mat bü 'vesi; joki' < kur *wete ← esiar *wed- / *wod-, ud- > av vaiδi* 'kastelukanava'	Vrt. arm գետ 'joki', go watō, mksl водɑ, heet watar : wetenas 'vesi'
Kortlandt 1989 MSS: 81		-	x		Vastaan (puoltoargumentein)	Ei helposti lainautuva sana. Ie lähtömuodon e-asteisia vastineita voisivat olla heet ja arm sanat sekä fryyg βεδυ 'vesi', mutta ne näyttävät pikemminkin johdoksilta ur–ie kantasanasta
Salminen 1989 CT: 19			+	+	Tarkennus: erillislainoja ur kielihaaroihin	Kantauralin jälkeiseen alkuperään viittaa vastineiden puuttuminen saamesta ja hantista [l. pohjoisesta ur periferiasta], joissa edustuu aiempi *śäčä 'vesi' [hantissa 'tulva']. Hanti saattaa muodostaa oman, unkarista ja mansista erillisen ur kielihaaransa
Koivulehto 1991: 113–14	+				Tarkennus: = md ma pe unk mns, ksam *wit < kur *weti ← kie *wed-(r/n-) > arm, heet, ⇒ ru Vättern
Koivulehto 2001 SUST: 238		+			Tarkennus: = ksam *wit < kur *wete ← kie *wed-(er/en-) > arm, heet, ⇒ ru Vättern	Maailman kielissä on useita esimerkkejä 'vesi'-sanan lainautumisesta [ks. tarkemmin]
Rätsep 2002: 117–18					Tarkennus: < kur ← kie *wed-(er/en-) > mia udaráṃ, udán, kr ὕδωρ 'vesi', arm, sa Wasser, lv ūdens, ven вода, heet
NES 2004: s.v. vesi			+	+	Puolesta	Lähtömuodon vastineita myös eng water ja ru vatten 'vesi'; lainat kulkeneet yleensä kehittyneemmästä yhteisöstä alkeellisempaan; äänne- ja levikkiargumentit tukevat ie lainakerrostumaa ur kielissä, mutteivät päinvastaista suuntaa. Levikin laajuus kummankin kielikunnan puolella osoittaa sanan kuuluvan molempien kielikuntien vanhimpaan tunnettuun sanastokerrostumaan
Rätsep 2009 OK: 27			+		Puolesta	Kielen ydinsanastoakin on lainattu, kun naapurikansojen väliset kosketukset olivat kyllin tiiviitä
EWTsch 2013: s.v. wüt		+			Puolesta	Volgan alueen kielissä merkitys 'joki' ← turk
Vainik 2014 ESUKA: 149		+			Puolesta	Veteen liittyviä kie lainoja ovat vesi, soutaa, onki, pestä ja vs mõstaq
Kaplinski 2014 KjK: 240			-		Vastaan	Kielen ydinsanastoa lainataan harvoin, jos koskaan
Bjørn 2017: 114–15	+		+	+	Tarkennus: ← kie *wedr > mia av, kr, lat unda 'aalto', miir uisce, go, lt vanduó, mksl, arm, alb ujë, fryyg, tokA wär B war, heet 'vesi'	Lähtömuodolla vastineita kaikissa ie haaroissa; apofonisen kirjavuuden selittää heetissä ja kantagermaanissa säilyneen vartalonvaihtelun tasoittuminen erilaisten analogiakehitysten kautta [ks. tarkemmin]. Ur levikkiaukkoihin vrt. jää ← ie
Kallio & Koivulehto 2017 HCHIEL: 2282	+				Tarkennus: < kur *weti ← kie kollektiivinen *wéd-ōr > heet widar	Äännesuhteet viittaavat lainasubstitutioon [ei kur *t ~ kie s, ks. tarkemmin]
Simon 2020 IF: 253	-	+	-		Vastaan (puoltoargumentein)	Ur e ei selity ie muodosta, sillä heetin vokaalinvaihtelu ei palaudu kantakieleen [ks. tarkemmin]; kie -r : -n- ei edustu; Lubotsky (2013) rekonstruoi kie wóh₁-r : *udén-
Holopainen 2025 SUSA: 95–9	x	x			Tarkennus: = md (< kmd *ved́), ma (< kma *wü̆t), pe (< kpe wå), mns (< kmns wit), sam (< ksam *wet) < kur *weti (≠ unk) ? ← kie *wódr : ?*ud-en-s/*wéd-n-s > mia av kr<	Unkarissa í odotuksenmukaisen é:n sijasta; kie johtimen -r : -n- edustumattomuus odotuksenmukaista kur sanojen yleisen kaksitavuisuuden ja vokaaliloppuisuuden takia; ei lainaan viittaavia epäsäännöllisyyksitä ur äännesuhteissa. [Ks. kur sanain *ćäčä ja *weti suhteista.] Kie (?)*wóh₁-r analogisesti jo varhain > *wód-r [ks. tarkemmin]; taivutusvartaloksi perinteisesti rekonstruoitu lainanlähteeksi sopiva *wéd-n-, nyttemmin sopimaton *ud-en-, kummallakin on tukijansa; kollektiivinen *wéd-ōr pro wd-ōr kiistanalainen; lainanlähteeksi sopivaa (?kie) s-johdosta edustanee arm get < *wéd-es-, mitä tukevat katoasteiset edelleenjohdokset mia útsa- '(suihku)lähde' ja kr ὕδος 'vesi' (?+miir); ge muodoissa kuten msk vátr 'märkä' edustuu *ē-aste [ks. av, ke ja bsl muotojen taustoista]

Arjalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Holopainen 2025 SUSA: 95–9, 104	x		x		= md (< kmd *ved́), ma (< kma *wü̆t), pe (< kpe wå), mns (< kmns wit), sam (< ksam *wet) < kur *weti (≠ unk) ? ← ar *wed-es- ⇒ mia útsa- '(suihku)lähde'	Unkarissa í odotuksenmukaisen é:n sijasta; ei lainaan viittaavia epäsäännöllisyyksitä ur äännesuhteissa. Lähtömuoto s-johdos = arm գետ* 'joki' (⇒ kr ὕδος, ?miir uisce 'vesi') < *wéd-es- ⇐ kie *wódr : ?*ud-en-s/*wéd-n-s 'vesi' [ks. tarkemmin ie vastineita]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:vesi

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:veci