Etymologiadata:imsm:pese-/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| LLp 1780: 316 | = saa[P] bassat 'pestä' | |||||
| Qvigstad 1881: 165 | = saa[P], ers пезэмс 'pestä (hiuksensa)' | |||||
| UEW 1988: s.v. pese- | = saaL P bassat, Ki пэ̄ссэ, T passi̊- 'pestä', ers пезэмс, mkš pezə̑ms 'pestä (hiuksensa)' < ksm–vo *pese- |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1988 FS Schmitt: 248–56 | + | + | + | = ers пезэмс, mkš pezə̑ms 'pestä (hiuksensa)' < ksm–md *pese- ← kie/esige *bhes- > mia bá-bhas-ti 'pureskelee, nakertaa', kr ψήν : ψάω 'hieroa, hangata, kaapia, raapia, kynsiä, silittää, pyyhkiä', ?tokA päs- 'valaa, vuodattaa, kastella' | Lähtömuodosta ⇒ esige *bhes-mon 'hieromis-, hankaus-, raaputus-, puhdistusväline' > sa Besen 'luuta', esige *bhos-to > sa Bast 'niini') | |
| Koivulehto 2003 kok: 281 | + | + | Tarkennus: = saa[L P] bassat 'pestä' | |||
| Vainik 2014 ESUKA: 149 | + | Puolesta | Veteen liittyviä kie lainoja ovat vesi, soutaa, onki, pestä ja vs mõstaq | |||
| Holopainen 2025 SUSA: 100–3 | x | x | - | Vastaan (puoltoargumentein) | Ur *i-vartalot vanhoissa lainoissa harvinaisia, uudemmat lainat integroitu johtimella. Vanhemman verbin vs mõstaq 'pestä' (< kur) perusteella pestä-verbin perusmerkitys on kehittynyt vasta ksm:n jälkeen; ka 'piestä, lyödä, hakata' ja md murt. 'tukistaa, repiä hiuksia' voivat jatkaa aiempaa merkitystä; mia merkitys etäinen. Sa Bast ja kr sanue eivät välttämättä tähän [ks. tarkemmin]. Lähtömuoto ? (Demiraj) = alb fshij 'pyyhkiä', (Tischler) ?heet peš(š)-zi 'hangata (saippualla)', (NIL) ⇒ kr ψίλος, kge *baza- 'paljas', (VA) kge *bas-/*bes- 'pensas; oksa' [ks. tarkemmin], ja heetin ja germaanin pohjalta voi rekonstruoida juurelle √bhes- merkityksen 'hangata'. Kie lainoja on nykytutkimuksessa hylätty mm. kie ja ur kantakielten eriaikaisuuden takia [eikä levikki edes tue kantauralilaisuutta) |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Holopainen 2025 SUSA: 100–3 | x | x | - | = saaP bassat 'pestä' (< ksaa *pe̮se̮-), ers пезэмс, mkš pezə̑ms 'pestä (hiuksensa)' < *pesi- ? ← var > mia bá-bhas-ti 'pureskelee, nakertaa' | Ar preesensin reduplikaatiotavun edustumattomuus lainassa odotuksenmukaista; ur *i-vartalot vanhoissa lainoissa harvinaisia, uudemmat lainat integroitu johtimella. Vanhemman verbin vs mõstaq 'pestä' (< kur) perusteella pestä-verbin perusmerkitys on kehittynyt vasta ksm:n jälkeen; ka 'piestä, lyödä, hakata' ja md murt. 'tukistaa, repiä hiuksia' voivat jatkaa aiempaa merkitystä; mia merkitys etäinen, mutta kie merkitykseksi voi heetin ja germaanin (ks. alla) pohjalta rekonstruoida 'hangata'. Lähtömuoto ? = kr ψήν : ψάω 'hieroa, hangata, kaapia, raapia, kynsiä, silittää, pyyhkiä', alb fshij 'pyyhkiä', heet peš(š)-zi 'hangata (saippualla)' < kie √bhes- ⇒ esige *bhes-mon 'hieromis-, hankaus-, raaputus-, puhdistusväline' > sa Besen 'luuta'; ?esige *bhos-to > sa Bast 'niini'; (VA) kge *bas-/*bes- 'pensas; oksa'; kr ψίλος, kge *baza- 'paljas' [ks. tarkemmin] |