Etymologiadata:imsm:haava
*haava
Vastineet:
mksm. *haava (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | Väite | Argumentit | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Donner 1876: 101 | = ers чaвoмc, mkš šavǝms ’lyödä; tappaa’ |
| Lähde, s. | Väite | Argumentit | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Wichmann 1923: 108 | ~ ma чoҥaш ’hakata salvos, salvoa’ |
| Lähde, s. | Väite | Argumentit | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1977 FUF: 132–7 | + | + | ← ge *hawwa- t. ksk *haggwa- > ru hugg ’isku; lyönnin jälki, arpi, lovi; hyökkäys; äkillinen kipu’ | kge -ww- > ksk -ggw- → ksm -v- kuten sanoissa kaava, naava ja kuva, sillä ksm:ssa ei ollut yhtymiä -vv-, -uv- t. -kv-; käyttötavat tällä haavaa ja yhtä haavaa lähtevät sanan alkuperäisestä germaanisesta merkityksestä ’isku, kerta’ | ||
| Ritter 1993: 129 131–2 | - | - | Vastaan | Muodosta ksk *haggwa- voisi odottaa myös → sm **hakka t. *hakua, vrt. kge -kj- → sm rikas, miekka t. kge *tanhwa- → sm tanhua; muodosta *hawja- → sm haava, kuten kge *-kj- → ksm -kk-, ellei → sm **haiva, kuten kge *flauja- → sm laiva; ge lähtömuoto ⇐ *hawwan, kuten go banja, msk ben ’haava’ ⇐ kie *bhen- ’lyödä’ |
| Lähde, s. | Väite | Argumentit | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vaba 1992 LU: 222 | x | < vksm *šava ← ba vrt. lt šova ’onkalo t. halkeama (puussa); metsäaukea; kenno’, lv šāva ’tuppimainen halkeama puussa t. leivässä; arpi’, sāva ’pitkänomainen arpi’ | Haava < vksm *šava edellyttää -a-n toissijaista pitenemistä | |||
| Vaba 2015: 206 | + | Puolesta | Myös vi õisvesi ’haavasta vuotava erite’ ← ba | |||
| Junttila 2019 FS Kallio: 107 | - | Vastaan | Ba lähtömuoto ei selitä merkitystä 'kerta' |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli
Keskustelu
Sanueen äännekehityksestä: olen pohtinut, pitäisikö tähän Koivulehdon *aww ~ *aav -kerrostumaan ehkä rekonstruoidakin itämerensuomen puolella aiempi *-kv-. Tämä selittäisi, miksei substituutioksi tullut muutoin odotettavin eli *auv (vrt. *sauva). Myöhempi kehitys olisi tällöin kovin samanlainen kuin ksm. *-kj-yhtymällä, joka myös tuottaa suomessa vokaalipidennyksen ja vokaalistuu myös virossa (*lakja, *rakja jne.). Ainakin vepsässä toki odottaisi klusiilin säilyvän, mutta toisaalta mikään sanoista ei siellä edustu. Lainakerrostuma voisi siis olla jopa ei vain kantaskandinaavinen vaan vielä myös myöhäiskantasuomea selvästi nuorempi. Liivin ǭ'v saattaisi olla katsottavissa varhaiseksi lainaksi virosta (ainakin olettaisin mieluummin näin kuin muutosta *kv > *ʔv).
(Lyhytvokaalisen tapauksen *kuva sen sijaan lukisin pikemmin siihen varhaiseen kerrostumaan, joissa ieur. *ū edustuu mksm. lyhyenä *u:na, eli *kulo, *runo jne.)
--J. Pystynen (lähetä viesti) 24. huhtikuuta 2021 kello 17.14 (EEST)