Etymologiadata:imsm:kulo
*kulo
Vastineet:
mksm. *kulo (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kulo (Agr; yl. et. itämurt. Pohjanm ja Peräp) ’menneenvuotinen kuiva heinä (Flor 1702); kulovalkea (Agr) / ungemäht gebliebenes vertrocknetes Gras vom Vorjahr; Lauffeuer’, kulovalkea, kulottaa, kulottua
~ ink kulo ’vanha ranta- ym. heinä’ | ka kulo ’auringon polttama (us. edellisvuotinen) niittämättä jäänyt t. liian myöhään niitetty heinä’ | ly kulo ’kuloheinä’, kulohein ’edelliseltä vuodelta tekemättä jäänyt heinä’ | ve kulo ’viimevuotinen ruoho’, kuloituda ’kuivettua (ruoho)’ | va kulo ’kulo; (Kukk) lehmien alla kuivikkeina käytettävät viikatteella niitettävät sammalet’, kuloeinä | vi kulu, E kulo ’kulo’, kulutuli ’kulovalkea’ | li kuʾl, kuʾll-āina ’kuloheinä’ (sm > lpN gullo, In kulo id.)
~ ink kulo ’vanha ranta- ym. heinä’ | ka kulo ’auringon polttama (us. edellisvuotinen) niittämättä jäänyt t. liian myöhään niitetty heinä’ | ly kulo ’kuloheinä’, kulohein ’edelliseltä vuodelta tekemättä jäänyt heinä’ | ve kulo ’viimevuotinen ruoho’, kuloituda ’kuivettua (ruoho)’ | va kulo ’kulo; (Kukk) lehmien alla kuivikkeina käytettävät viikatteella niitettävät sammalet’, kuloeinä | vi kulu, E kulo ’kulo’, kulutuli ’kulovalkea’ | li kuʾl, kuʾll-āina ’kuloheinä’ (sm > lpN gullo, In kulo id.)
luult. < baltt, vrt. latv kūla ’kuiva edellisvuotinen ruoho’, liett kūlė́ ’viljan palo’, kūlė́ti ’maistua palaneelta, kärytä’. — Li kūl, kūl-āina ’kuloheinä’ varmaan < latv kūla; ven murt. kúla, kúlaga jne. ’kuloheinä’ < ims.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 492 (sm ~ vi)
- VW 1 1874 61–62 (+ li)
- Thomsen 1890 BFB 190–91 (+ va; ims ~ baltt, lainaussuunta epävarma)
- Setälä Valvoja 1891 469 (ims < baltt)
- Pogodin 1904 Severnorussk 37 (ven < sm au)
- Kalima 1915 OLR 140 (+ ka)
- *Nieminen 1934 FUF 22 25–26 (ims < baltt)
- Kalima 1936 BL 121–22 (+ ly; ims ~ baltt, lainaussuunta epävarma)
- Kettunen 1938 LivW 170 (li kūl < latv)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 352 (sm ~ lp)
- Fraenkel 1955–62 LitEW 306–07 (ims < baltt pikemmin kuin päinvastoin)
- SKES 1958 234–35 (lp < sm; ims ? < baltt, lainaussuunta voi olla päinvastainenkin)