Etymologiadata:imsm:solki
*solki
Vastineet:
mksm. *solki < kksm. *solki < vksm. *śolkǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
solki (Schr 1637; yl.) ’Spange’, LönnrLis 1886 myös ’kangaskaitale, -kiila, kankaan leveys’, solka (Lönnr 1880) ’sukan kiila’, johd. soljittaa ’varustaa t. kiinnittää soljella’, yhd. solkipuu ’yhdistävä, sitova poikkipuu’, solisluu ’lapaluun rintalastaan yhdistävä luu’, huom. myös solkenaan, solkonaan (melko yl.) ’yhtä mittaa, virtanaan; helposti’
~ ink solki ’solki’ | ka solki ’kankaan leveys, piedin, kangaskaistale; rintaneula, -solki; (vars. kangaspuiden) tuki- t. kiinnikepuu; kotikutoinen palttina’, solkipuu ’tuki- t. kiinnikepuu’, solkenah ’peräkkäin, yhtenään’ | vi sõlg (g. sõle) ’solki; väli-, poikkipuu, salpa’, sõlgpuu ’yhdistävä poikkipuu’ | li suoĺg ’solki’
~ ink solki ’solki’ | ka solki ’kankaan leveys, piedin, kangaskaistale; rintaneula, -solki; (vars. kangaspuiden) tuki- t. kiinnikepuu; kotikutoinen palttina’, solkipuu ’tuki- t. kiinnikepuu’, solkenah ’peräkkäin, yhtenään’ | vi sõlg (g. sõle) ’solki; väli-, poikkipuu, salpa’, sõlgpuu ’yhdistävä poikkipuu’ | li suoĺg ’solki’
= lpN čulgum (E U Lu In) ’karvakengän sivukappale, kintaan kiilanmuotoinen välitilkku’ | mdE śulgamo, M śulgam ’naisten rintaneula, solki’ | tšer (vanh. sanak.) šolkama, šə̑lkama ’rintasolki’, ? I šə̑rkama id. | ? votj syrj śul ’jalas’.
Sana on lainautunut useisiin sm-volg kielten naapurikieliin: tšer > tšuv šəlɢɛmɛ, šülɢɛmɛ, šorkame ’naisten rintakoru, solki’ (> ven murt. šarkoma ’nahasta tehty ja kolikoilla koristettu naisten rintakoru’); md > ven murt. sjulgám ’rintasolki’; sm > lpN solˈge ’solki’ (lpN solˈjo ’filigraanisolki’ < sk); vi > Balt saks Sölg ’virottarien iso rintakoru t. -solki’ sekä ims > mn sylgja ’vyösolki’, vrt. isl norj sylgja ’solki’, nr sölja, nt sølle, sylle id.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 62a (sm ~ vi)
- Lindström Suomi 1852 86 (sm ~ sk)
- Thomsen 1869 GSI 148 (+ li; lpN solˈjo < sk)
- O. Donner KKu 1871 105 (+ md)
- VW 2 1876 22 (+ tšer)
- Paasonen 1903 s-laute 59 (tšuv < tšer)
- Toivonen 1914–22 FUF 15 77–78 (+ lp čulgum)
- Toivonen Vir 1921 17–18 (+ ka)
- Uotila 1933 SUST 67 400 (+ votj syrj)
- Kiparsky 1936 MSNph 11 69 (Balt saks < vi)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 825 (lp solˈge < sm)
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 163 (? votj syrj)
- Vasmer 1958 REW 3 61 (ven < md), 376 (ven < tšuv)
- Vries 1961 AnEW 573 (sk ? < ims)
- SKES 1969 1065 (? votj syrj)
- UEW 1988 774–75 (? votj syrj)
- Sammallahti 1988 UrLang 553 (votj syrj epäilyksittä tähän)
- Koivulehto 1996 NOWELE 28–29 427–28 (sk < ims)
- T. Itkonen 1997 FUF 54 257 (sm ~ lp md tšer)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| VW 1876: 22 | + | - | = ers сюлгамо 'solki, rintaneula', ma vanh. šol-ka-ma 'rintasolki' | |||
| Toivonen 1921 Vir: 17 | + | - | = saaL tjulgum, P čulggon 'karvakengän sivukappale, kintaan kiilanmuotoinen välitilkku', ers, mkš śulgam 'solki, rintaneula', ma vanh. šolkamá, šə̑lkamà 'rintasolki' | |||
| Uotila 1933 SUST: 400 | = saaP md ma, udm ko сюл 'antura, jalas' | |||||
| UEW 1988: s.v. śolke | x | x | + | Tarkennus: = saa md ma ??pe < ims–pe *śolkə | marissa odotuksenmukainen olisi -lγ-, mutta -lk- voi selittyä vaikutuksena muodosta шыркама 'rintasolki, rintaneula', joka on tuntematonta alkuperää | |
| EWTsch 2013: s.v. šolkama | x | Puolesta | ma -lk- vaikutusta muodosta шыркама ← tšuv ← sbstr ← ma [ks. tarkemmin] | |||
| Metsäranta 2017 SUSA: 230–3 | x | + | x | Puolesta (vaihtoehtoisena): = md < kur *śolkə ? ⇒ (*śolk-tə- >) kur *śoltə- > kpe *śe̮lt- (⇒ udm сьöлтэт ~ сьöлыт 'kammitsa, köydet, siteet', koP сьöвт ~ сьöвтэт 'lieka, kammitsa, kahleet'), (Aikio 2013) mnsP sɔ̄lt- 'kiinnittää, sitoa; ommella', ksam *såjtə̑- 'ommella'; tähän myös kur *śolmə > ksm *solmi | [ks. tarkemmin pe sanueesta]; ur sanojen merkitys liittyy kiinnittämiseen | |
| Holopainen 2019: 279 | - | Vastaan | ur vastinesarja vokaalistoltaan epäsäännöllinen; saa, md ja ma edustavat kolmitavuista vartaloa, mutta kur *śolkama (Sammallahti 1988) ei selitä ims t. pe muotoja | |||
| UED 2020: s.v. ćolki | x | + | Vastaan (puoltoargumentein) | saa sanue ei sovi vastineeksi ensi tavun vokaalinsa puolesta; ims–saa merkityksissä on yhtenevyyttä; ma vastine vaikuttaa lainalta jostain mordvalaistyyppisestä kielestä; pe sanue kuuluu sanan *salko yhteyteen [ks. perusteluita] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 2001 SUST: 243 | + | + | ~ saa[P] čulggon 'karvakengän sivukappale, kintaan kiilanmuotoinen välitilkku', ers сюлгамо 'solki, rintaneula', ma vanh. šolkamá, šə̑lkamà 'rintasolki', udm ko сюл 'antura, jalas' ? < ims-pe *ćolka ← kar, vrt. mia śalā́kā- | epäsäännölliset ur äännesuhteet (erityisesti saa -u-) viittaavat lainaan; keskimmäisen tavun vokaali katoaa usein lainoista [ks. paralleeli]; lähtömuoto ⇐ kie *ḱel(h2)-, josta ⇒ kr κάλαμος 'ruoko', kge *χalma- > sa Halm 'olki' | ||
| Holopainen 2019: 279 | - | - | Vastaan | kie *l:n tulisi edustua kar lainoissa ur *r:nä (vrt. *kekri); ims e-vartaloisuus epätyypillistä ar lainoille; ar sana ei välttämättä palaudu ie kantakieleen (EWAiA) | ||
| UED 2020: s.v. ćolki | x | - | + | Puolesta (vasta-argumentein): ~ md (< kmd *śulgamǝ) ? ← ar | ar *o → ur *a ensi tavussa todennettu paralleelein; pitkän toisen tavun substituoitumatta jääminen epäodotuksenmukaista; lähtömuotoon nähden merkityseroa; samasta ar sanueesta myös *salko |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Напольских & Энговатова 2000 РосАрх: 230 | - | Vastaan | kie rekonstruktio epävarma (EWAiA | |||
| Koivulehto 2001 SUST: 243 | + | = saa[P] čulggon 'karvakengän sivukappale, kintaan kiilanmuotoinen välitilkku', ers сюлгамо 'solki, rintaneula', ma vanh. šolkamá, šə̑lkamà 'rintasolki', udm ko сюл 'antura, jalas' < ur *ćolkə ~ *ćolka ~ *śolka ? ← kie *ḱolh2-o- > mia śalá- 'keppi' > hindin sāl 'paalu, piikki', oridžaan saļa, biharin sar [ks. merkityksiä ja johdoksia] | epäsäännölliset ur äännesuhteet (erityisesti saa -u-) viittaavat lainaan; lähtömuoto ⇐ kie *ḱel(h2)-, josta ⇒ kr κάλαμος 'ruoko', kge *χalma- > sa Halm 'olki' | |||
| NES 2004: s.v. solki | Tarkennus: < ur *śolkə ← kie, vrt. mia, hindi | |||||
| Holopainen 2019: 279 | - | - | - | Vastaan | epäsäännöllisten ur äännesuhteitten takia kur rekonstruktio epätodennäköinen; ur ja ie sanueitten merkitykset eroavat huomattavasti | |
| Kim 2019 FS Kallio: 112 | + | Puolesta | kur *l:n jäljessä laryngaali substituoitu klusiililla, kuten sanoissa *kulkë-, *salko ja *selkedä, koska *lš ei kuulunut kieleen (Koivulehto 1991) |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Metsäranta 2017 SUSA: 230–3 | x | + | x | = ers сюлгамо, mkš śulgam 'solki, rintaneula' < *śolkə ? ⇐ kur *śolə | saman vartalon johdoksia myös ksm *solmi (< kur *śolmə > saaP čuolbma, ers сюлмо, mkš śulma 'solmu', unk csomó 'solmu; pahka; kimppu; joukko') ja kur *śoltə- (> kpe *śe̮lt- (⇒ udm сьöлтэт ~ сьöлыт 'kammitsa, köydet, siteet', koP сьöвт ~ сьöвтэт 'lieka, kammitsa, kahleet') [ks. tarkemmin], (Aikio 2013) mnsP sɔ̄lt- 'kiinnittää, sitoa; ommella', ksam *såjtə̑- 'ommella'), joitten kaikkien merkitys liittyy kiinnittämiseen |