Etymologiadata:imsm:solki

Sanatista

*solki

Vastineet:

mksm. *solki < kksm. *solki < vksm. *śolkǝ̑ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

solki (Schr 1637; yl.) ’Spange’, LönnrLis 1886 myös ’kangaskaitale, -kiila, kankaan leveys’, solka (Lönnr 1880) ’sukan kiila’, johd. soljittaavarustaa t. kiinnittää soljella’, yhd. solkipuuyhdistävä, sitova poikkipuu’, solisluulapaluun rintalastaan yhdistävä luu’, huom. myös solkenaan, solkonaan (melko yl.) ’yhtä mittaa, virtanaan; helposti
~ ink solkisolki’ | ka solkikankaan leveys, piedin, kangaskaistale; rintaneula, -solki; (vars. kangaspuiden) tuki- t. kiinnikepuu; kotikutoinen palttina’, solkipuutuki- t. kiinnikepuu’, solkenahperäkkäin, yhtenään’ | vi sõlg (g. sõle) ’solki; väli-, poikkipuu, salpa’, sõlgpuuyhdistävä poikkipuu’ | li suoĺgsolki
= lpN čulgum (E U Lu In) ’karvakengän sivukappale, kintaan kiilanmuotoinen välitilkku’ | mdE śulgamo, M śulgamnaisten rintaneula, solki’ | tšer (vanh. sanak.) šolkama, šə̑lkamarintasolki’, ? I šə̑rkama id. | ? votj syrj śuljalas’.
Sana on lainautunut useisiin sm-volg kielten naapurikieliin: tšer > tšuv šəlɢɛmɛ, šülɢɛmɛ, šorkamenaisten rintakoru, solki’ (> ven murt. šarkomanahasta tehty ja kolikoilla koristettu naisten rintakoru’); md > ven murt. sjulgámrintasolki’; sm > lpN solˈgesolki’ (lpN solˈjofiligraanisolki’ < sk); vi > Balt saks Sölgvirottarien iso rintakoru t. -solki’ sekä ims > mn sylgjavyösolki’, vrt. isl norj sylgjasolki’, nr sölja, nt sølle, sylle id.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1787 NFL 3 62a (sm ~ vi)
  • Lindström Suomi 1852 86 (sm ~ sk)
  • Thomsen 1869 GSI 148 (+ li; lpN solˈjo < sk)
  • O. Donner KKu 1871 105 (+ md)
  • VW 2 1876 22 (+ tšer)
  • Paasonen 1903 s-laute 59 (tšuv < tšer)
  • Toivonen 1914–22 FUF 15 77–78 (+ lp čulgum)
  • Toivonen Vir 1921 17–18 (+ ka)
  • Uotila 1933 SUST 67 400 (+ votj syrj)
  • Kiparsky 1936 MSNph 11 69 (Balt saks < vi)
  • Lagercrantz 1939 LpWsch 825 (lp solˈge < sm)
  • E. Itkonen 1953–54 FUF 31 163 (? votj syrj)
  • Vasmer 1958 REW 3 61 (ven < md), 376 (ven < tšuv)
  • Vries 1961 AnEW 573 (sk ? < ims)
  • SKES 1969 1065 (? votj syrj)
  • UEW 1988 774–75 (? votj syrj)
  • Sammallahti 1988 UrLang 553 (votj syrj epäilyksittä tähän)
  • Koivulehto 1996 NOWELE 28–29 427–28 (sk < ims)
  • T. Itkonen 1997 FUF 54 257 (sm ~ lp md tšer)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Donner 1871 KKu: 105 [ks. tarkemmin]
Aikio 2009: 279 - Puolesta (vasta-argumentein) saaP čulggon voi olla ims sanan vastine, mutta vokaalivastaavuus on epäsäännöllinen
Holopainen 2019: 279 - Vastaan Uralilainen vastinesarja on vokaalistoltaan epäsäännöllinen. Saa, md ja ma edustavat kolmitavuista vartaloa. Esitetty rekonstruktio *śolkama (Sammallahti 1988) ei selitä imsm sanaa. Sanat voivat olla rinnakkaislainoja jostain tunemattomasta lähteestä.
Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 2001 SUST: 243 ← kar, vrt. mint śalā́ka-
Holopainen 2019: 279 - - Vastaan Uralilainen *l (ar lainoissa yleensä *r), ar sanan epäselvä tausta sekä ur sanojen keskinäisen suhteen epäselvyys tekevät etymologiasta epätodennäköisen.
Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 2001 SUST: 243 ← ieur *ḱolh2-o-
Holopainen 2019: 279 - - Vastaan Merkityserot, kieur rekonstruktion epävarmuus sekä ur sanojen keskinäisen suhteen epäselvyys tekevät etymologiasta epätodennäköisen.

EVE:n sana-artikkeli

EVE:solki

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:solki