Etymologiadata:imsm:solki
*solki
Vastineet:
mksm. *solki < kksm. *solki < vksm. *śolkǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
solki (Schr 1637; yl.) ’Spange’, LönnrLis 1886 myös ’kangaskaitale, -kiila, kankaan leveys’, solka (Lönnr 1880) ’sukan kiila’, johd. soljittaa ’varustaa t. kiinnittää soljella’, yhd. solkipuu ’yhdistävä, sitova poikkipuu’, solisluu ’lapaluun rintalastaan yhdistävä luu’, huom. myös solkenaan, solkonaan (melko yl.) ’yhtä mittaa, virtanaan; helposti’
~ ink solki ’solki’ | ka solki ’kankaan leveys, piedin, kangaskaistale; rintaneula, -solki; (vars. kangaspuiden) tuki- t. kiinnikepuu; kotikutoinen palttina’, solkipuu ’tuki- t. kiinnikepuu’, solkenah ’peräkkäin, yhtenään’ | vi sõlg (g. sõle) ’solki; väli-, poikkipuu, salpa’, sõlgpuu ’yhdistävä poikkipuu’ | li suoĺg ’solki’
~ ink solki ’solki’ | ka solki ’kankaan leveys, piedin, kangaskaistale; rintaneula, -solki; (vars. kangaspuiden) tuki- t. kiinnikepuu; kotikutoinen palttina’, solkipuu ’tuki- t. kiinnikepuu’, solkenah ’peräkkäin, yhtenään’ | vi sõlg (g. sõle) ’solki; väli-, poikkipuu, salpa’, sõlgpuu ’yhdistävä poikkipuu’ | li suoĺg ’solki’
= lpN čulgum (E U Lu In) ’karvakengän sivukappale, kintaan kiilanmuotoinen välitilkku’ | mdE śulgamo, M śulgam ’naisten rintaneula, solki’ | tšer (vanh. sanak.) šolkama, šə̑lkama ’rintasolki’, ? I šə̑rkama id. | ? votj syrj śul ’jalas’.
Sana on lainautunut useisiin sm-volg kielten naapurikieliin: tšer > tšuv šəlɢɛmɛ, šülɢɛmɛ, šorkame ’naisten rintakoru, solki’ (> ven murt. šarkoma ’nahasta tehty ja kolikoilla koristettu naisten rintakoru’); md > ven murt. sjulgám ’rintasolki’; sm > lpN solˈge ’solki’ (lpN solˈjo ’filigraanisolki’ < sk); vi > Balt saks Sölg ’virottarien iso rintakoru t. -solki’ sekä ims > mn sylgja ’vyösolki’, vrt. isl norj sylgja ’solki’, nr sölja, nt sølle, sylle id.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 62a (sm ~ vi)
- Lindström Suomi 1852 86 (sm ~ sk)
- Thomsen 1869 GSI 148 (+ li; lpN solˈjo < sk)
- O. Donner KKu 1871 105 (+ md)
- VW 2 1876 22 (+ tšer)
- Paasonen 1903 s-laute 59 (tšuv < tšer)
- Toivonen 1914–22 FUF 15 77–78 (+ lp čulgum)
- Toivonen Vir 1921 17–18 (+ ka)
- Uotila 1933 SUST 67 400 (+ votj syrj)
- Kiparsky 1936 MSNph 11 69 (Balt saks < vi)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 825 (lp solˈge < sm)
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 163 (? votj syrj)
- Vasmer 1958 REW 3 61 (ven < md), 376 (ven < tšuv)
- Vries 1961 AnEW 573 (sk ? < ims)
- SKES 1969 1065 (? votj syrj)
- UEW 1988 774–75 (? votj syrj)
- Sammallahti 1988 UrLang 553 (votj syrj epäilyksittä tähän)
- Koivulehto 1996 NOWELE 28–29 427–28 (sk < ims)
- T. Itkonen 1997 FUF 54 257 (sm ~ lp md tšer)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Donner 1871 KKu: 105 | [ks. tarkemmin] | |||||
Aikio 2009: 279 | - | Puolesta (vasta-argumentein) | saaP čulggon voi olla ims sanan vastine, mutta vokaalivastaavuus on epäsäännöllinen | |||
Holopainen 2019: 279 | - | Vastaan | Uralilainen vastinesarja on vokaalistoltaan epäsäännöllinen. Saa, md ja ma edustavat kolmitavuista vartaloa. Esitetty rekonstruktio *śolkama (Sammallahti 1988) ei selitä imsm sanaa. Sanat voivat olla rinnakkaislainoja jostain tunemattomasta lähteestä. |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Koivulehto 2001 SUST: 243 | ← kar, vrt. mint śalā́ka- | |||||
Holopainen 2019: 279 | - | - | Vastaan | Uralilainen *l (ar lainoissa yleensä *r), ar sanan epäselvä tausta sekä ur sanojen keskinäisen suhteen epäselvyys tekevät etymologiasta epätodennäköisen. |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Koivulehto 2001 SUST: 243 | ← ieur *ḱolh2-o- | |||||
Holopainen 2019: 279 | - | - | Vastaan | Merkityserot, kieur rekonstruktion epävarmuus sekä ur sanojen keskinäisen suhteen epäselvyys tekevät etymologiasta epätodennäköisen. |