Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:mala/th

Sanatista
Länsiuralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Itkonen T 1918 SUSA: 72 = saaI muálus, Ko mue´les, Ki /muaлas/, T mī̮ļļe 'rantasula (keväällä)'
UEW 1988: s.v. mala x Puolesta (vasta-argumentein) Yhdistäminen edellyttää lähtömerkitystä 'reuna'
Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Loorits 1929 EK: 175–6 + ? ← ba ~ lv mala 'reuna, raja; ranta; seutu' Levikki viittaa ennemmin ba kuin lv lainaan
Mägiste 1939 EK: 60–9 + + + Tarkennus: = saaI muálus, Ko mue´les, Ki /muaлas/, T mī̮ļļe 'rantasula (keväällä)' ? ← ba ~ lv, lt malà 'maa, maisema; reuna' ? → ers мала-, mkš mala- 'lähe-' Kba sanan merkitys saattoi olla 'reuna'. Lähtömuoto ? = alb mal 'vuori'
Nuutinen 1987b Vir: 514–30 + + + + Tarkennus: ksm–saa(+ L muolos)–md ← ba Substituutio (kie *o >) ba *a → ksm *a ei välttämättä uudempi kuin → ksm *o, koska o-lainat saattavat palautua sellaiseen ba kieleen, jossa tätä muutosta ei tapahtunut. Lähtömuoto = kesl [ìz]mòlīti 'näyttää esiin', alb, iir mala 'silmäluomi'
Wälchli 1997 FUF: 312–14 x Tarkennus: joko = md t. erikseen ← ba Ksm–vo kielet tapaavat muodostaa postpositioita semanttisesti vakiintumattomista lainavartaloista; lv sana säilynyt ilmeisesti ims vaikutuksen ansiosta, lt vastine hyvin harvinainen [ks. tarkemmin]
Liukkonen 1999: 117–18 + Puolesta Balttilaisperäisiä vesistösanoja ovat järvi, lahti, lampi, malo, meri, ranta ja virta
Linde 2007: 117–18 + x + Puolesta Lt sanalla on 'reunan' merkitys useissa yhdysmuodosteissa [esimerkkejä], mikä tukee lainautumista jo ksm–vo kieleen, jossa lähtömerkitys todnäk oli 'reuna'
Junttila 2015: 233 - - Tarkennus: ← ba → md Ims o-vartalo ja suppea levikki eivät tue lainan rekonstruointia ksm–md kantakieleen
Holopainen & Junttila & Kuokkala 2017 NyKÚE: 127–8 + Tarkennus: = saaT (⇒ muu saame) ← kba malā́ t. màlā → md Vartalosta *mala- on säilynyt illabiaalivokaalisia muotoja sekä virossa että turjansaamessa, joten labiaalivokaaliset on helppo selittää johdoksiksi niistä
Kuokkala 2018 UH: 28–9 + Tarkennus: tähän myös ⇒ saaP moalus 'jäähile (vedessä)' Vaikutusta ⇐ moallu 'muru, sirpale, siru, pala'
Kallio & Metsäranta & Honkola 2025 FUF: 69, 75 Tarkennus: vksm ← ba