Etymologiadata:imsm:mala
*mala
Vastineet:
mksm. *mala < kksm. *mala < vksm. *mala (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
malo (Gan 1787) ’reuna, ääri, sivu (paik. PKarj Kain); rako, kolo (paik. loun- ja hämmurt.); lahti, ranta (Gan) / Rand, Seite; Spalte, Höhlung; Bucht, Ufer’, maloton (Laihia) ’kohtuuton; liian suuri’, suumalo ’suun seutu (paik. länsi- ja itämurt.); leipää leikattaessa jäänyt leikkauspinta, (tähteeksi jäänyt) pieni pala (PKarj Kain); (mon.) hevosen kuolaimet (osin LounSm)’, rantamalo ’pieni merenlahti’, malous, malavus (Lönnr 1874; ei murt.) ’nuotannostoavanto’, maloapaja (Kesälahti) ’lyhyt ranta-apaja’
~ kaP malo ’matala (vesi)’, malottoa: malottau ’näkyy pohja’ | vi mala ’hiekkainen merenranta’ (ims > ven murt. malájduksa ’nuotannostoavanto’, malajdát́ ’kalastaa jään alta’)
~ kaP malo ’matala (vesi)’, malottoa: malottau ’näkyy pohja’ | vi mala ’hiekkainen merenranta’ (ims > ven murt. malájduksa ’nuotannostoavanto’, malajdát́ ’kalastaa jään alta’)
? = lpLu muolōs (Ko Kld), muolun ’keväällä järven rantaan muodostuva sula avanto’, muolōstit ’vapautua jäästä (ranta keväällä)’ | md mala-: malas ’lähelle’, E malaso, M malasa ’lähellä’, E malasto, M malasta ’läheltä’
< baltt, vrt. liett malá ’maa, maisema; reuna’, latv mala ’reuna, ääri; ranta; tienoo’.
Lähdekirjallisuus:
- Pogodin 1904 Severnorussk 42 (sm malo > ven)
- Kalima 1915 OLR 161 (ven mahd. < ve *malaidus)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 72 (sm ~ lp)
- *Mägiste 1939 EKeel 18 60–69 (+ ka md)
- SKES 1958 331 (sm ? ~ lp md)
- *Nuutinen Vir 1987 514–28 (< baltt)
- UEW 1988 638
- Vaba 1989 KjK 32 140 (+ vi)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Itkonen T 1918 SUSA: 72 | = saaI muálus, Ko mue´les, Ki /muaлas/, T mī̮ļļe 'rantasula (keväällä)' | |||||
| UEW 1988: s.v. mala | x | Puolesta (vasta-argumentein) | Yhdistäminen edellyttää lähtömerkitystä 'reuna' |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Loorits 1929 EK: 175–6 | + | ? ← ba ~ lv mala 'reuna, raja; ranta; seutu' | Levikki viittaa ennemmin ba kuin lv lainaan | |||
| Mägiste 1939 EK: 60–9 | + | + | + | Tarkennus: = saaI muálus, Ko mue´les, Ki /muaлas/, T mī̮ļļe 'rantasula (keväällä)' ? ← ba ~ lv, lt malà 'maa, maisema; reuna' ? → ers мала-, mkš mala- 'lähe-' | Kba sanan merkitys saattoi olla 'reuna'. Lähtömuoto ? = alb mal 'vuori' | |
| Nuutinen 1987b Vir: 514–30 | + | + | + | + | Tarkennus: ksm–saa(+ L muolos)–md ← ba | Substituutio (kie *o >) ba *a → ksm *a ei välttämättä uudempi kuin → ksm *o, koska o-lainat saattavat palautua sellaiseen ba kieleen, jossa tätä muutosta ei tapahtunut. Lähtömuoto = kesl [ìz]mòlīti 'näyttää esiin', alb, iir mala 'silmäluomi' |
| Wälchli 1997 FUF: 312–14 | x | Tarkennus: joko = md t. erikseen ← ba | Ksm–vo kielet tapaavat muodostaa postpositioita semanttisesti vakiintumattomista lainavartaloista; lv sana säilynyt ilmeisesti ims vaikutuksen ansiosta, lt vastine hyvin harvinainen [ks. tarkemmin] | |||
| Liukkonen 1999: 117–18 | + | Puolesta | Balttilaisperäisiä vesistösanoja ovat järvi, lahti, lampi, malo, meri, ranta ja virta | |||
| Linde 2007: 117–18 | + | x | + | Puolesta | Lt sanalla on 'reunan' merkitys useissa yhdysmuodosteissa [esimerkkejä], mikä tukee lainautumista jo ksm–vo kieleen, jossa lähtömerkitys todnäk oli 'reuna' | |
| Junttila 2015: 233 | - | - | Tarkennus: ← ba → md | Ims o-vartalo ja suppea levikki eivät tue lainan rekonstruointia ksm–md kantakieleen | ||
| Holopainen & Junttila & Kuokkala 2017 NyKÚE: 127–8 | + | Tarkennus: = saaT (⇒ muu saame) ← kba malā́ t. màlā → md | Vartalosta *mala- on säilynyt illabiaalivokaalisia muotoja sekä virossa että turjansaamessa, joten labiaalivokaaliset on helppo selittää johdoksiksi niistä | |||
| Kuokkala 2018 UH: 28–9 | + | Tarkennus: tähän myös ⇒ saaP moalus 'jäähile (vedessä)' | Vaikutusta ⇐ moallu 'muru, sirpale, siru, pala' | |||
| Kallio & Metsäranta & Honkola 2025 FUF: 69, 75 | Tarkennus: vksm ← ba |