| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 1991: 80–1
|
+ |
+ |
+ |
|
= saaP amas 'outo, vieras; hassu, kmmallinen', In oomâs 'ihme; outo', Ko õõmâs 'ihme; kumma, ihmeellinen' < vksm *imeš ← esiba(/esige) *ǵn̥(h3)-m- > ba *žin-m- > *žīm- > lt žymė̃, lv z̀ime 'merkki, enne'
|
*ǵ- → i-, kuten sanassa ihminen, koska odotuksenmukainen j- (kuten sanassa ajaa) olisi tässä fonotaktisesti mahdoton, *n̥m → *m, koska *nm-yhtymää ei ollut ja pitkät nasaalit syntyivät myöhemmin, -eš ba ja ge lainoille tyypillinen pääte; jos lähtömuodon mahd. laryngaali olisi substituoitu → ksm *š, olisi saatu homonyymi s:lle *inši-mi > ihminen; semanttisesti vrt. taika ← ge *taikna > sa Zeichen 'merkki, enne'; lähtömuoto *m-johdos ~ kr γνῶμα 'tuntomerkki' ⇐ kie *ǵneh3- 'tunnistaa, tuntea' ⇒ msk kyn, kynsl 'ihme' [ym. ge]; merkitykseen 'ihme' vrt. lt sanueeseen kuuluvat žynỹs 'taikuri' ja žynià 'uutinen, tieto; taide; taika'
|
| Koivulehto 1992 SUSA: 178–82
|
+ |
+ |
x |
|
Tarkennus: = saa ← kie–esiba *ǵn̥(h3)-m- (? > *ǵinm-, josta myös → *imeš mahdollinen) > lt lv
|
ims h-metateesistä [ks. tarkemmin]; [lisää semanttisia paralleeleja;] ei (ur) kantasanaa tiedossa; lt lv ē-vartalot toissijaisia ja niitä ksm lainoissa vastaavat usein *eš-johdokset, vrt. Häme; ie juuresta myös > lt žinóti, lv zinât tietää, tuntea, m-johdoksena ven зна́мя 'lippu' (tämä pidentymäasteinen, lt ja lv johdokset katoasteisia, kr jompikumpi)
|
| Viitso 1993 LU: 174–5
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: < ksm *išnm- ← kie *ǵn̥(h3)-m-
|
substituutiossa proteettinen i-, *išnmeš yhtäältä > *išmeš > sm ihme, toisaalta > *inmeš > viron ime
|
| Koivulehto 1994 LU: 4–5
|
- |
|
|
|
Tarkennus: ei < ksm *iš-
|
ims lainasubstituutioissa ei proteettisia vokaaleita
|
| Aikio 2015 LU: 9–10
|
- |
|
|
-
|
Vastaan
|
fonologisesti hyvin monimutkainen etymologia eikä sovi hantin vastineeseen
|
