Etymologiadata:imsm:imeh/th
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Koivulehto 1991: 80–1 | + | + | + | = saaP amas 'outo, vieras; hassu, kmmallinen', In oomâs 'ihme; outo', Ko õõmâs 'ihme; kumma, ihmeellinen' < vksm *imeš ← esiba(/esige) *ǵn̥(h3)-m- > ba *žin-m- > *žīm- > lt žymė̃, lv z̀ime 'merkki, enne' | *ǵ- → i-, kuten sanassa ihminen, koska odotuksenmukainen j- (kuten sanassa ajaa) olisi tässä fonotaktisesti mahdoton, *n̥m → *m, koska *nm-yhtymää ei ollut ja pitkät nasaalit syntyivät myöhemmin, -eš ba ja ge lainoille tyypillinen pääte; jos lähtömuodon mahd. laryngaali olisi substituoitu → ksm *š, olisi saatu homonyymi s:lle *inši-mi > ihminen; semanttisesti vrt. taika ← ge *taikna > sa Zeichen 'merkki, enne'; lähtömuoto *m-johdos ~ kr γνῶμα 'tuntomerkki' ⇐ kie *ǵneh3- 'tunnistaa, tuntea' ⇒ msk kyn, kynsl 'ihme' [ym. ge]; merkitykseen 'ihme' vrt. lt sanueeseen kuuluvat žynỹs 'taikuri' ja žynià 'uutinen, tieto; taide; taika' | |
Koivulehto 1992 SUSA: 178–82 | + | + | x | Tarkennus: = saa ← kie–esiba *ǵn̥(h3)-m- (? > *ǵinm-, josta myös → *imeš mahdollinen) > lt lv | ims h-metateesistä [ks. tarkemmin]; [lisää semanttisia paralleeleja;] ei (ur) kantasanaa tiedossa; lt lv ē-vartalot toissijaisia ja niitä ksm lainoissa vastaavat usein *eš-johdokset, vrt. Häme; ie juuresta myös > lt žinóti, lv zinât tietää, tuntea, m-johdoksena ven зна́мя 'lippu' (tämä pidentymäasteinen, lt ja lv johdokset katoasteisia, kr jompikumpi) | |
Viitso 1993 LU: 174–5 | + | Tarkennus: < ksm *išnm- ← kie *ǵn̥(h3)-m- | substituutiossa proteettinen i-, *išnmeš yhtäältä > *išmeš > sm ihme, toisaalta > *inmeš > viron ime | |||
Koivulehto 1994 LU: 4–5 | - | Tarkennus: ei < ksm *iš- | ims lainasubstituutioissa ei proteettisia vokaaleita | |||
Aikio 2015 LU: 9–10 | - | - | Vastaan | fonologisesti hyvin monimutkainen etymologia eikä sovi hantin vastineeseen |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Liukkonen 1999: 59–61 | + | + | + | ← ba *žin-m-is, vrt. lt žymė̃ 'merkki, enne' < *žinmē | ksm dissimilaatio *šimeš > *imeš, vrt. lt pupà, lv pupa 'papu' → va upa, vi uba ~ li pubā id.; *nm → *m, koska *nm-yhtymää ei ollut; ba lähtömuotona *jo-vartalo, jollaiset lainoissa substituoidaan *eš- t. *es-vartaloina [esimerkkejä lt *ē- ja *jo-vartaloiden vaihtelusta]; [sem. paralleeleja 'merkki' ~ 'ihme'] | |
Rédei 2000 LU: 228 | - | - | Vastaan | *š-n kato ja *-nm-n substituutio ongelmallisia; oletettu merkityksenkehitys ongelmallinen | ||
Nilsson 2001 LBa: 187 | x | Puolesta (vasta-argumentein) | š-n katoa ei voi puolustaa va upa-sanan balttilaisperäisyydellä; sama metateesi sanassa perhe | |||
Nikkilä 2001 FUF: 187 | - | - | Vastaan | š-n katoa ei voi puolustaa va upa-sanan balttilaisperäisyydellä; lähtömuodon *jo-vartalo rekonstruoitu pelkän lainaoletuksen pohjalta | ||
Koivulehto 2001 FUF: 56 | - | Vastaan | ksm lainoista *šomeš > home ja hame ei ole *š- dissimilaatiossa kadonnut, sanaan *iša > hiha on jopa syntynyt proteettinen *š- |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Aikio 2015 LU: 8–9 | x | = saaP amas 'outo, vieras; hassu, kummallinen' (< ksaa *e̮me̮s) < *imiš ⇐ *imä (> ksaa *e̮mē > saaE ipmie 'epävarmuus' [oik. 'alitajunta, aavistus']) = haS jim, E jem, P jɛm, jem 'tabu' (< kha *jēm) < kur *jemä | [saa sanueen keskinäisistä suhteista]; sama vastaavuus ims–saa *i- ~ kha *jē- sanassa ilma < (Pystynen 2013) *je- [ks. tarkemmin], vrt. samaa äännekehitystä *je- > *ji- > *i- sanassa jyvä | |||
Metsäranta 2020: 126–8 | x | = saa < *imiš ⇐ *imä = (kpe *jɔma ⇒) ko ëма 'noita(-akka)', ha < kur *jemä | [kur *je-alkuisten sanojen edustuksesta komissa;] ko -a adjektiivinjohdin, jolla muodostetut sanat joskus substantivoituneet [esimerkkejä] |