Etymologiadata:imsm:hiha
*hiha
Vastineet:
mksm. *hiha < kksm. *šiša < vksm. *(š)ïša (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hiha (VR 1644; yl.), rinn. (länsimurt. Kain) hia (Schr 1637), hija ’ärmel’
~ (ellei sm >) ink hia | ka hiha | va iha | vi murt. iha (? < va) id.
~ (ellei sm >) ink hia | ka hiha | va iha | vi murt. iha (? < va) id.
= lpLu sassē (E U Pi) ’hiha’ (< vksm *šiša < *iša) | md oža id. Ks. myös hiema1.
Lähdekirjallisuus:
- Lönnrot 1854 Enare 251 (sm ~ lp)
- Ahlqvist 1856 WotGr 124 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 84 (~ ve hiam)
- Ahlqvist 1861 MMdGr 165 (+ md)
- VW 1 1874 154 (+ vi)
- Setälä 1890–91 ÄH 271
- SKES 1955 73
- UEW 1988 689