Etymologiadata:imsm:haara/KBL

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*HARA > sm ka hara ~ *haara > sm haara, ka hoara, va aara ~ *HARO(I) vi haru, uk haro, li a’r s.

*haara A haarautumiskohta, hanka, risteys, nivus, lovi, loveus, halkio; päärungosta tms. erkaneva osa, oksa, raaja, lahje, tie, joki, pii t. kärki; suunta; asianhaara; (neg. yht.) apu, hyöty

Merkitysten levikki
A A A A A A A A A
A
a A A A A

vsm A

*hara C oksaisesta puusta valmistettu t sen muotoinen työväline: harava, risuäes, naara, pasmapirta, patasuti ym.; E pilvenhattara

Merkitysten levikki
c C C C C C C C C e
c

vsm C

⇒ K L M–V harakas C

*haro(i) A haarautumiskohta, nivus; päärungosta tms. erkaneva osa, raaja, lahje, kädensija, myllynsiipi, nuotanreisi, tie, joki t. kärki; suunta; B erä rukiita riihessä puitaviksi; C harava; D pasmakaide

Merkitysten levikki
d
A A A A C
A A A Ab

vsm F a. harottava, irstas; vvi A

> M T arg: aru; Vrt. Lo–Pp sahra, Sa–ve ink–va saara ’haara; hankoaura; vannas’; R saar: -a V saro ’pörröpää’

Balttilaislainaetymologia

< kksm *šara → ksaa 1186 *sōrē > P (ylsaa) suorri haara, haarauma, haarojen väli, oksanhaara

← baP *žarā ~ *žara < kba *źarah ~ *źara- > lt žarà 1 aamu- t. iltarusko, taivaanrannan kajastus; 2 kytevä kekäle; kipinä; 3 liikkeen suunta; raja; 4 (väki)joukko; žãras 1–4 id.; 5 vitsa, risu; varsi; 6 kukka kukinnon reunalla; lv zars 1 oksa, haara; kärki, työkalun pii; elinkeino; säde; 2 verso, pistokas; 3 penis

(LEW) ~ pr sari hehku; mksl зорꙗ hohde, loiste; ym. sl

⇐ lt žėrėti, žirti, ^heredä

EDBIL ja AlEW kuitenkin pitävät erillisenä sanueena merkityksiä lt žarà 4, žãras 4, 5 ja lv zars muut paitsi ’säde’, jotka

joko (EDBIL) ? ~ kr χορóς tanssi, karkelo; tanssiva joukko; kuoro

t. (AlEW) metateeseitse < lt rãžas 1 kuiva oksa; keppi; haara; 2 kulunut luuta; 3 sänki (sadonkorjuun jäljiltä); 4 korret; 5 heinäkasvien varsi; 6; 7 haarukan tms. työkalun pii, saksen terä

Etymologiaa ovat esittäneet Thomsen 1890: 247–9 ja Koivulehto 1990a: 12.

Muu selitys

Wichmann 1923: 98 liittää ims–saa sanueeseen ma šor-elementin sanasta шорвондо ’harava’ (vuorimarin шарым-панды). Bereczki EWTsch 247 tämän rinnastuksen kuitenkin kumoaa, sillä Malmyžin murteessa ma sanan vastine on s-alkuinen. Aikio 2015b: 56 rinnastaa ma šor- = sm sarka.

Päätelmät

Huomiota herättää, että *haara ja *haro A lukuisine alamerkityksineen ovat pitkälti synonyymiset ja niitten levikkialueet kattavat yhdessä lähes koko ims:n, mutta vain kuudesta Viron pitäjästä (Jõe Iis Trm JMd Ris Rid) on tietoja kummastakin. Levikkialueitten välinen jyrkähkö raja ei vastaa mitään murrerajaa. Äänteellisiä välimuotoja ei ole: **haaro puuttuu eikä s:lta *hara tavata yksittäiseen haaraumaan palautuvia merkityksiä A, vaan sen semantiikka lähtee haaromisesta, monihaaraisuudesta.

*Haara-muodolla on lähes koko alueellansa myös osittainen synonyymi Lo–Pp sahra, Sa–ve ink–va saara ’haara; hankoaura; vannas’, jonka Aikio 2009: 148–50 selittää varhaisena lainana saamesta. Tämän sanan vaikutusta voi olla pitkä -aa- s:ssa *haara; toisaalta myös h- on murteittain voinut pidentää vokaalin, ^hiiva. Pitkävokaalinen asu on levinnyt kaikkialle, missä a-päätteisellä muodolla on merkitys A, jolloin siitä on äänteellisesti eronnut työvälinettä merkitsevä *hara C.

S:n *hara C levikki on aiemmin ulottunut eteläisimpäänkin ims:een, minkä osoittaa synonyyminen johdos K L M–V harakas C. D ja E ovat kehittyneet merkityksestä C, joka taas B:n tavoin palautunee aiempaan merkitykseen A. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että o-päätteinen muoto olisi johdos a-päätteisestä, kuten *hanka-sanalla; ^myös *hako.

Merkityksestä E ^hako O.

Ba s:n merkitys ’oksa, haara’ on ainakin baI taholla lt–lv kieliyhteyden katkeamista vanhempi. Sen etymologia on kiistanalainen, mikä jättää myös ims sanan balttilaislähtöisyyden hivenen epävarmaksi. Ba merkityskehitys ’säde’ > ’haarautuma’ vaikuttaa kuitenkin mahdolliselta, ja siihen, etenkin konkreettistumiseen ’oksanhaaraksi’ ovat voineet vaikuttaa äänteellisesti läheiset sanueet, joista > lt žãbas, ^hapu, žãgas, ^hako, žãgaras, ^hakara.

? ← ba

Murteet merkitysten levikkikartalla
Lo Ep Pp Sa Kk Vie Ek Au ly ve
ink
S L K I R va
li M T V