Etymologiadata:imsm:hapu/KBL

*HAPU > ve habu ~ *HAVU > sm ka havu, va avu, li o’v s.

A havupuun lehvä t. neulanen; B havupuun lehvästä tehty (uuni)luuta

Merkitysten levikki

	A		a	a	A	Ab	AB	AB	AB	AB	a
						AB
						AB
	A

vain *hapu

*hapu ~ *havu

vain *havu

vsm A

> li (LW) o’u; ⇒ L hapus A

Balttilaislainaetymologia

< kksm *šawu ~ *šapu

← kba *źaba^h ~ *źaba- > lt žabà 1 risu; žãbas 1 id.; 2 varsi, keppi; 3 vitsa; 4 pensas, pusikko; oksa pistokkaana; 5 kuolaimet;

~ lt žabó|ti: -ja: -jo 1 suitsia; 2 hillitä, hallita; 3 sitoa köysi naudan turpaan; 4 ajaa jnk ympäri; 5 kutoa verkkoa

~ ? kge *kabla- > msk kafli m kapula, sauva; ru kavle kapula; kaulin; miekan kahva; tela; puntarpää, Alopecurus; ym. sk (LEW, AlEW ym. ge?)

Etymologiaa ehdottaa Kalima 1936a: 99 sillä edellytyksellä, että ims -v- on heikon asteen yleistymä ja alkuperäinen -p- on säilynyt lyydissä, Junttilan 2017: 129 mukaan myös vepsässä.

Päätelmät

Ims sanoja ei voi palauttaa yhteiseen kantamuotoon säännöllisten äännekehitysten kautta, sillä liivissä ei ole sellaista astevaihtelua, jonka kautta -v voisi palautua aiempaan -p-hen. Ly ve habu ei myöskään ole säännöllinen sm havu-muodon vastine, vrt. Lo–ve savu.

Ba etymologia edellyttää kksm -p-llistä muotoa eikä selitä ims u-vartaloa. Merkityksen (A > B) puolesta ba selitys on mahdollinen, muttei varma, sillä yhteisiä merkityksiä ims ja lt sanueilla ei ole. Myös lt sanueen varmojen ba ja ie vastineitten puute heikentää lainaetymologiaa.

Semanttisesti ongelmatonta on olettaa lainaa mksm *havu ← ksl *xwaju > ven хвой (= хвоя) ’havunneulanen, havunoksa’ ym. sl (REW). Sl xwV-n metateesiedustuksella ei tosin ole paralleeleja. Ve ly -b- selittyy tällöin analogisena vahvana asteena, jonka syntyyn on voinut vaikuttaa assosiaatio ve s:iin habin, ^habën.

Mieluummin ← sl kuin ← ba.