Etymologiadata:imsm:aivo

From Sanat

*aivo

Vastineet:

mksm. *aivo < kksm. *ajwo < vksm. *ajŋǝ̑-w (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

aivo (Agr; yl., tav. mon. aivot, vanh. myös yks.) ’Gehirn; Vernunft, Verstand’, aivu (Agr), aimu (: aimut, Saarijärvi) ’aivot’; tähän mahd. myös aivenat (Jusl 1745) ’ohimot
~ ink aivotaivot’ | ka aivotid.; luunydin’ | ve aiv(od), aiv(ud)aivot
= lpN vuoiŋâš, vuoiŋâmâš (Lu In Kld T) ’aivot’ | ? mdM ujid.; ydin’ | ? unk agyaivot; ydin; (pyörän) napa; (vanh.) (pää)kallo’ || ? samJr ŋäewäei, ńemäeiaivot’ | ? Jn ae, ebē | ? T d́ia | ? slk kōu, küu(ŋ) | ? Km huju, kʿuju id. — Ks. myös aju.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1786 NFL 1 16a (sm aivo, aju ~ vi)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 79 (+ ve)
  • Ahlqvist 1861 MMdGr 178 (+ md)
  • Setälä 1896 SUSA 14:3 20 (+ lp)
  • Setälä 1912–14 FUFA 12 21, 23, 119 (+ samJr Jn T slk?Km; Jr sana kai ← ŋaiwa ’pää’ eikä kuulu tähän)
  • Toivonen Vir 1937 139 (? md ? unk)
  • Toivonen Vir 1938 338 (+ ka)
  • SKES 1955 12 (samJr Jn; ? slk ja Km)
  • FUV 1955 2 (? = md unk sam)
  • MSzFE 1967 73
  • TESz 1 1967 106
  • EEW 1982–83 51
  • UEW 1988 5 (? sm-volg, ? sgr *ajŋe)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. Väite Argumentit
Setälä 1912–14 FUFA: 21, 23 imsm saa md = ?nen en ngan slk kam; nen ŋaewaei voi olla johdos sanasta ŋaewa 'pää'
Toivonen 1937 Vir: 139 x md ehkä erotettava; unk agy tähän unk -gy ei tosin edusta kur *-g-tä, mutta voi tässä edustaa *-j-tä t. koko *-jg-yhtymää
Aikio 2015 SUSA: 51, 61 - md M uj pikemmin < kur *ojwa (> sm oiva), koska vokaalivastaavuus (~ sm aivo ym.) epäsäännöllinen
Aikio 2018 UH: 83–5 x + Tarkennus: unk vastine varma; sam muodot eivät kuulu tähän unk -gy < kur *-- myös sanassa vágy; en ebe = nen ŋaewaeiŋaewa 'pää' = sm oiva; ngan ďia äänteellisesti yhteensopimaton; slk ja kam muodot palautuvat k-alkuisiin ksam asuihin

EVE:n sana-artikkeli

EVE:aivo

Keskustelu

Pitäisiköhän vatjan aju merkitä lainaksi virosta, kuten SSA:n aju-artikkelissa on? Ei kai se ainakaan aivon äännelaillinen vastine ole. --Sjunttila (keskustelu) 7. tammikuuta 2023 kello 22.02 (EET)

Joo, siltähän tuo vaikuttaisi. --Juha Kuokkala (keskustelu) 7. tammikuuta 2023 kello 23.53 (EET)
Asua *aivo ei vastaa, mutta kyllä rinnakkaisasua *aivu, josta löytyy todisteita suuresta joukosta suomen murteita (sekä aju että aivu) sekä vepsästä. Jo vanhassa johdoksessa *ajŋə-w tämä minusta olisi itse asiassa odotettavampikin. Tosin suomen murteissa lisäksi on ihan marginaalisesti asu aiva. --J. Pystynen (lähetä viesti) 7. tammikuuta 2023 kello 23.58 (EET)
Totta, mutta onko suomen murteissa suht laajalevikkinen aju mitenkään voinut syntyä muodosta aivu säännöllisen äännekehityksen kautta? Ehkä lounaismurteissa, joista se sitten olisi levinnyt? Toisaalta lounaismurteitten pohjoisosassakin esiintyy aivu. --Sjunttila (keskustelu) 8. tammikuuta 2023 kello 01.05 (EET)
Lounaissuomen ulkopuolella, ja miksei näin vatjassakin (kun kuitenkin mm. *koivu ei ole **koju), on kai kyse sitten sekaantumisesta sanaan aju 'ajattelu'. --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. tammikuuta 2023 kello 02.04 (EET)
Minustakin aju voisi olla ajaa-verbin johdos ja aivu sen ja aivon sulaumamuoto. Tosin myös sanat raivo ja raju on usein liitetty yhteen. Kenties johdossuhdeverkostojen ulkopuolinen aivo on jotenkin pyrkinyt liittymään laajaan ja äänteellisesti läheiseen ajaa-sanueeseen (mutta johdos ajo on ollut jo "varattu")? --Sjunttila (keskustelu) 8. tammikuuta 2023 kello 02.33 (EET)
Raivo segmentoitunee *rai-v-o(i) (eli kadonneesta adjektiivista *raiva?), jo SSA huomauttaa muista *rai-aineksen sisältävistä sanoista kuten raisu, railakas, raima (muuten ehkä myös laajempilevikkinen sm–karj. reima, jos tämä olisi vanhempi johdos jossa on ollut *laipa-tyypin äännekehitys?). Lisättävissä samaan ehkä vielä raikaa ja raikas 'kuuluva' (joka on analysoitavissa ainoastaan rai-kas, mutta ei **raika-s tms.) Joten myös raju on kai siis vain *raj-u eikä suinkaan < **raivu.
Tältä kannalta oikeastaan on mielenkiintoista, että esiintyyhän myös ajaa fysiologisessa merkityksessä 'nostaa visvaa tms.' (josta ajos). Jos tämä olisi kausatiivinen *aj-a-, eli taustalla vielä fossilistunut esiuralilainen *aj- 'nousta (neste tms.), uhkua', niin myös itse aiv-o < *ajŋə voisi ehkä olla lähtöjään johdos *aj-ŋə ≈ "ruuminnestettä uhkuva". Löytyneeköhän muita vastaavia vanhoja johdostapauksia? Ja lopuksi siis aj-u voisikin olla suoraan rinnakkaisjohdos. — Mistään aiemmasta adjektiivisesta merkityksestä en kyllä heti tiedä sanueen jatkajissa olevan mitään viitteitä, sen koommin itämerensuomessa kuin kauempanakaan. --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. tammikuuta 2023 kello 21.41 (EET)
No ainakin toinen kahdesta tunnetusta *-tapauksesta *wajŋə 'henki' on Ante Aikion (UH 13 s. 83–85) mukaan johdos samasta vartalosta kuin *waj(ŋ)-ma-w 'sielu (?)'. Tämä toimisi paralleelisena *ŋə-johdoksena, jos -ŋ- ei kuulu vartaloon. Mutta ei tästäkään löydy adjektiivisuutta. --Sjunttila (keskustelu) 8. tammikuuta 2023 kello 22.26 (EET)
Voiko mksm *aivo ~ *aivu jotenkin jatkaa asua *ajŋə (eikä tästä tulisi **aivi, vrt. seton mon. aivõq), vai pitäisikö sen tosiaan olla johdos *ajŋə-w? Kirjallisuudesta en mistään löydä johdosetymologiaa ja myös UED esittää *ajŋi > *aivo. --Sjunttila (keskustelu) 8. tammikuuta 2023 kello 22.38 (EET)
Selvästi mitään muutosta *-wə > -vo ei ole (*pilvi, *talvi, *sarvi, *ovi…). Voisi sen sijaan ainakin kysyä, onko saamen *vōjŋe̮š segmentaatioltaan *vojŋe̮-š (*ə-vartalon rekonstruktio perustunee ensi kädessä tähän, eksplisiittisesti näin ainakin Aikio 2015: 37); vaiko ehkä, kuten ims. *-Eh-johdoksetkin usein toimivat, *vōjŋ-e̮š, jolloin johtamaton kanta voisi olla myös *ajŋa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 11. tammikuuta 2023 kello 02.29 (EET)

Ehdotan, että YSuS-vastineisiin lisätään seton monikollinen aivõq. Voisimme myös harkita erillistä hakusanaa muodolle *ajo ~ *aju. Se voisi helpottaa sanan äänteellisen variaation esittämistä. --Sjunttila (keskustelu) 9. tammikuuta 2023 kello 18.20 (EET)