Etymologiadata:imsm:sarvi
*sarvi
Vastineet:
mksm. *sarvi < kksm. *sarwi < vksm. *śarwǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
sarvi (Agr; yl.) ’Horn, (Pl.) Geweih; Griff’, johd. sarvekas, sarveton; sarvena (JuslP sarvenno, sarvenna; laajalti itämurt.; rinn. sarven, sarventa, sarvento) ’lonkka, lonkkaluu(n kärki), lantio’, sarveis(aine), sarveistua, yhd. sarvijaakko ’eräs kovakuoriainen’, sarvipää; imetyssarvi, ruutisarvi
~ ink sarvi ’sarvi; kädensija’ | ka sarvi id., sarvena, sarvana ’lonkka; lonkkakyhmy’ | ly ve saŕv | va sarvi ’sarvi’ | vi sarv ’sarvi; kädensija, kahva’ | li sɔ̄ra ’sarvi; kahva; kärki’
~ ink sarvi ’sarvi; kädensija’ | ka sarvi id., sarvena, sarvana ’lonkka; lonkkakyhmy’ | ly ve saŕv | va sarvi ’sarvi’ | vi sarv ’sarvi; kädensija, kahva’ | li sɔ̄ra ’sarvi; kahva; kärki’
= lp čoarˈve ’sarvi’ | mdE śuro, M śura | tšer šur | votj syrj śur id. | vogI śōrp, šōrəp, sōrp, L šōrp, P sɔ̄rpi ’porohirvas’ | ostjE t́ĕrpə, P śărpĭ id. | unk szarv ’sarvi’, szaru ’sarveisaine’, szarvas ’(saksan)hirvi’ (sm runokielen sarvas ’hirvi’ on kirjall. laina tästä unk sanasta)
< arj (k-arj *śr̥va- t. k-ir *śraw-, *śårw-), vrt. av srū, srvā- ’sarvi, kynsi’, pers surū(n) ’sarvi’, lat cervus ’saksanhirvi’, mpr sirwis ’metsäkauris’ (samaa alkuperää on myös hirvi, ks. tätä).
Lähdekirjallisuus:
- Fogel 1669 Käsik 4 (sm ~ unk)
- Sajnovics 1770 DemH 39 (+ vi lp)
- Hager 1793 Neue Beweise 107 (+ ka md syrj)
- Gyarmathi 1799 Aff 272 (+ votj)
- Castrén 1845 EGTsch 72 (+ tšer)
- Sjögren 1849 MélR 1 36 (+ li)
- Diefenbach 1851 VWGoth 2 539 (~ ieur)
- Ahlqvist 1856 WotGr 150 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 104 (+ ve)
- Europaeus 1868 Suomi 2:7 97–98 (< ieur)
- MUSz 1873–81 282
- Tomaschek 1889 SbAW 117 13 (< ir)
- Thomsen 1890 BFB 225 (+ vog)
- Munkácsi 1901 ÁKE 558–59
- Paasonen 1903 s-laute 39 (+ ostj)
- Jacobsohn 1922 AuU 197
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 163 (vokaalisuhteista)
- FUV 1955 136
- SKES 1969 977–78 (+ ly)
- Joki 1973 SUST 151 311, 363–64
- TESz 3 1976 685
- FUV2 1977 147
- MSzFE 1978 571–72
- UEW 1988 486–87
- Sammallahti 1988 UrLang 549
- EWUng 1995 1398–99
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Sajnovics 1770: 62 | = saa[U] tjåårvee, [L] tjoarvve, unk szarv 'sarvi' | |||||
Hager 1793: 107 | = saa, [mkš] śura, [ko] сюр 'sarvi', unk | |||||
Castrén 1845: 72 | = ma шур 'sarvi', ko | |||||
Thomsen 1890: 225 | + | Tarkennus: tähän johdoksena myös mnsL šōrp 'hirvi' | ||||
EWTscher 2013: s.v. šur | x | + | Tarkennus: = saaP čoarvi, md, ma, udm сюр 'sarvi', ko, unk, mns, haE t́ĕrpə, P śărpĭ 'hirvi' < kur *śorwa | [tietoja ma sanueesta] | ||
Grünthal 2014 FUF: 503 | Vastaan | lainaetymologia tunnettu jo yli sata vuotta |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Tomaschek 1889 SbAW: 13 | = mkš śura, ma шур, [ko] сюр, unk szarv 'sarvi' ← ir, vrt. av srvā- id. | |||||
ÁKE 1901: s.v. szarv | + | + | + | = saaE tjåervie, Pi tjåårvee, L tjoarvve, P čoarvi, Ko čuä´rvv, Ki чуэррьв, T či̮er̜̄v̜e, ers сюро, mkš, ma, udm сюр 'sarvi', ko, unk, (⇒) mnsL šōrp 'hirvi' ← ir, vrt. av, pe sarū ~ surū, pahl sruv 'sarvi' | mns sanassa possessiivinen nomininjohdin -p; lähtömuoto = kr κέρας 'sarvi', johdosvastineinansa hirvieläinten nimet kr κεραός, lat cervus, kymr carw, korn carow, meng heor(o)t, sa hirsch, msk hjǫrtr, mpr sirwis | |
Munkácsi 1908 KSz: 139–40 | + | + | Tarkennus: mns ei tähän, vaan ← ar, vrt. mia śarabha- 'myyttinen hirvieläin' | |||
Paasonen 1918 SUSA: 39 | - | Tarkennus: = saa md ma pe unk ← ar; mns = haE t́ĕrpə 'porohirvas' | possessiivisen nomininjohtimen asun tulisi hantissakin olla -p | |||
FUV 1955: 136 | = saa md ma pe unk mns haE t́ĕrpə, P śărpĭ ← ar, vrt. av srvā, srū, mia śr̥ṅga- | |||||
Burrow 1959: 25 | + | = saa md ma unk ← ar, vrt. av srū; mns ← ar, vrt. mia śarabha- | mia śarabha- johdettu samasta ar kannasta kuin av srū | |||
MSzFE 1978: s.v. szarv | + | + | + | Tarkennus: = saa md ma pe unk (⇒) mns ha < ksgr *śorwa ← kar *śr̥va- t. miel. kir *śraw- > *śarw-), vrt. av pe lat | ||
Katz 2003: 113, 197–8 | + | + | Tarkennus: = unk (< *š́ə̑rwá) ~ saa md ma pe (< *š́ūrwa ~ *š́ōrwa) ← vkar *š́rúh2a; ha mns ← ar, vrt. mia śarabha- | [ks. tarkemmin lähtömuodon ja substituution perusteluita] | ||
Holopainen 2019: 220–22 | x | + | x | Tarkennus: = saa md ma (< kma *šur), pe < (kpe *śur), unk ?mnsI śōrp P sɔ̄rp 'hirvi' (< kmns *šārəp) id. < kur *śarwə ← kar *ćr̥wā- > Av sruuā-; ha ja ?mns erikseen ← ar, vrt. mia śarabha- | kur *a_ə rekonstruktiota perustellut Aikio 2015 SUSA; mns muoto sopii vokaalinsa puolesta [paralleeli]; kur *w ei muualla edustu > mns p, mutta kur *rw:n edustuksesta ei muita mns esimerkkejä; mns johdosselitys epävarma [ks. tarkemmin]; ha muodot eivät sovi vokaaliedustuksensa eivätkä ć-n vuoksi [ks. tarkemmin]; kur *-ə voi selittyä joko kar painottoman *-a:n (mutta painottomuus epävarmaa) t. (mieluummin) duaalin päätteen substituuttina: kur *śarwi joko ← *ćr̥wyai > av akk. du. *sruuie t. ← *ćr̥wai- > av nom. du. (sandhimuoto) sruuaē-; lähtökielen kaksikko 'sarvet' on voinut sovittua ur yksikön käytäntöön viitata parillisiin kehonosiin yksikössä; mia śr̥ṅga- erilähtöinen, mutta ir muoto selittyy kie säännöllisen nomininjohdon kautta | |
UED 2020: s.v. ćarwi | x | + | Tarkennus: = saa (< ksaa *ćoarvē), md (< kmd *śurǝ), ma (< kma *šur), pe < (kpe *śŭr), unk < kur *ćarwə ← kar *ćrwā- > av; ha ja mns erikseen ← ar, vrt. mia śarabha- |