Etymologiadata:imsm:hirvi

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*hirvi

Vastineet:

mksm. *hirvi < kksm. *širwi < vksm. *širwǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:hirvi/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Thomsen 1890: 225 + x ? ← ba *širvis (?*širvas) vrt. pr sirwis ’metsäkauris’ Sanojen hirvi, kela ja panu lähtömuodot, joitten vastineet tavataan vain muinaispreussista, ovat varmaankin aiemmin olleet laajemmin levinneitä; balttilaisperäisiä metsästykseen liittyviä sanoja ovat myös ansa, lahto ja tarvas
Ritter 1993: 39 + Puolesta Odotuksenmukainen *hervi ~ *härvi on voinut saada -i-n adjektiivista hirveä
1994 SEGV: s.v. irvi2 x Tarkennus: tähän myös lt šìrmas 'kimo', lv sirmis 'hiirakko', vrt. lt šìrvas 'kimo hevonen', josta ⇒ hirvas Lähtömuoto ⇐ kie *ḱer- ’pää, sarvi’; baI sanueen yhteys juureen *ḱer ~ *ker 'tumma, likainen, harmaa' on sekundaarinen
Salo 1997: 52–3 + Puolesta Kiukaiskulttuurin hirvenpääaseiden yleistymisessä voidaan nähdä hirven omaksumisen rinnakkaisilmiö
Vaba 2011 KjK: 752 + Puolesta Balttilaisperäistä metsästyssanastoa ovat myös ka utra ja vs kähr
Junttila 2012 SUST 266: 268 + Puolesta Balttilaisperäistä metsästyssanastoa on myös ve hähk

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli

Keskustelu

Pieni lisähuomio lainaetymologian tueksi, jos tällainen kaikkien hyväksymä tapaus nyt sellaista kaipaa, olisi myös että kantauralin kaikki omat isojen metsäneläinten nimet näyttävät kadonneen, ehkä tabusyistä. (Mordvan *śardə / marin *šårδə lienee *sarvi-sanueen johdoksia eikä varmaankaan merkinnyt alun perin nimen omaan 'hirveä'; obinugrista esitetyt vastineet merkitsevät yksivuotiasta so. ensimmäisiä sarviaan kasvattavaa poronvasaa.) Uskontohistorioitsijoiden pohdittavaksi voi jättää, olisiko myös *hirvi ollut siis alun perin kiertonimi, vai katosiko saaliseläinten nimitabu esi-itämerensuomesta kokonaan jo tarpeeksi aikaisin. --J. Pystynen (lähetä viesti) 1. kesäkuuta 2021 kello 21.27 (EEST)