Etymologiadata:imsm:hirvi/KBL

*HIRVI > sm ka hirvi, va irvi, vi hirv, li īra, uk hirv́; > ve hirvoi s.

A Alces alces; B isokauris l. saksanhirvi, Cervus elaphus; C ori

Merkitysten levikki

A	A	A	A	A	A	A	A	A	A	a
					A
B	B	B	B	B	A
b	c	B	B	aB

> K irves

vsm Ab

Balttilaislainaetymologia

< kksm *širwi → ksaa 1091 *se̮rve̮ > P (ylsaa) sarv(v)a hirvi

← baP *širwi- < kba *śirwi(a)s > pr sirwis metsäkauris, Capreolus capreolus

(PKEŽ, EDLIOL) ⇐ kie *ḱṛh₂w- ⇒ av sruuā- sarvi; kynsi; kr κεραóς sarvekas; lat cervus, kymr carw kauris; ym. ie

⇐ kie *ḱerh₂- sarvi, luu

Lainaetymologian esittää Thomsen 1890: 225 lähtömuodon epävarmuuden vuoksi kysymysmerkillä varustettuna, mutta katsoo myös s:ien *këla ja *panu lähtömuotojen säilyneen vain vain muinaispreussissa. Pr sanalla on yleisesti hyväksytty ie etymologia.

Päätelmät

LiS ira C ’ori’ ei välttämättä kuulu tähän. SLW vertaa sitä myös (L) M T a:iin ira ’kiimainen’.

Levikin perusteella merkitys A vaikuttaa vanhimmalta. Tämä on kuitenkin sovitettavissa ba etymologiaan, jos oletetaan hirven jossain vaiheessa hävinneen suuresta osasta Baltiaa (lähde!) ja sen nimityksen siirtymisen suurimmassa osassa eteläistä itämerensuomea isokauriille (B) ja muinais-preussissa metsäkauriille. Tähän sopii myös ba lähtömuodon vastineitten puuttuminen itäbaltista, mutta vsm:een merkityksen B täytyisi selittää saapuneen Suomenlahden takaa. Toinen mahdollisuus on olettaa lähtömerkitys ’sarvekas riistaeläin’, joka parhaiten sopisi ie sanan alkuperään sarvea merkinneen sanan johdoksena.

AB ← ba; C ? < AB.

Murteet merkitysten levikkikartalla

Lo	Hä	Ep	Pp	Sa	Kk	Vie	Ek	Au	ly	ve
					ink
S	L	K	I	R	va
liK	liS	M	T	V