Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Thomsen 1890: 225
|
|
+ |
x |
|
? ← ba *širvis (?*širvas) vrt. pr sirwis ’metsäkauris’
|
Sanojen hirvi, kela ja panu lähtömuodot, joitten vastineet tavataan vain muinaispreussista, ovat varmaankin aiemmin olleet laajemmin levinneitä; balttilaisperäisiä metsästykseen liittyviä sanoja ovat myös ansa, lahto ja tarvas
|
| Ritter 1993: 39
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Odotuksenmukainen *hervi ~ *härvi on voinut saada -i-n adjektiivista hirveä
|
| SEGV 1994: s.v. irvi2
|
|
|
x |
|
Tarkennus: tähän myös lt šìrmas 'kimo', lv sirmis 'hiirakko', vrt. lt šìrvas 'kimo hevonen', josta ⇒ hirvas
|
Lähtömuoto ⇐ kie *ḱer- ’pää, sarvi’; baI sanueen yhteys juureen *ḱer ~ *ker 'tumma, likainen, harmaa' on sekundaarinen
|
| Salo 1997: 52–3
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Kiukaiskulttuurin hirvenpääaseiden yleistymisessä voidaan nähdä hirven omaksumisen rinnakkaisilmiö
|
| Vaba 2011 KjK: 752
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Balttilaisperäistä metsästyssanastoa ovat myös ka utra ja vs kähr
|
| Junttila 2012 SUST 266: 268
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Balttilaisperäistä metsästyssanastoa on myös ve hähk
|
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli
