| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Neuhaus 1908: 125
|
|
|
|
|
< kur ← kie *wed- > ge *wat-
|
|
| Rédei 1983 SUST: 19
|
+ |
|
+ |
|
Tarkennus: = ers ведь 'vesi; neste; mehu', mkš ved́, ma вÿд, L вӹд 'vesi', udm ву 'vesi; mehu', ko ва 'vesi; mehu; märkä', unk víz, mnsE üt́, I wit́, L wüt́, P wit, nen jiʔ, en bi(z), ngan bi̮ʔ, selk üt 'vesi', kam bш, mat bü 'vesi; joki' < kur *wete ← esiar *wed- / *wod-, *ud- > av vaiδi 'kastelukanava'
|
Vrt. arm գետ 'joki', go watō, mksl водɑ, heet watar : wetenas 'vesi'
|
| Kortlandt 1989 MSS: 81
|
|
- |
x |
|
Vastaan (puoltoargumentein)
|
Ei helposti lainautuva sana. Ie lähtömuodon e-asteisia vastineita voisivat olla heet ja arm sanat sekä fryyg βεδυ 'vesi', mutta ne näyttävät pikemminkin johdoksilta ur–ie kantasanasta
|
| Salminen 1989 CT: 19
|
|
|
+ |
+
|
Tarkennus: erillislainoja ur kielihaaroihin
|
Kantauralin jälkeiseen alkuperään viittaa vastineiden puuttuminen saamesta ja hantista [l. pohjoisesta ur periferiasta], joissa edustuu aiempi *śäčä 'vesi' [hantissa 'tulva']. Hanti saattaa muodostaa oman, unkarista ja mansista erillisen ur kielihaaransa
|
| Koivulehto 1991: 113–14
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: = md ma pe unk mns, ksam *wit < kur *weti ← kie *wed-(r/n-) > arm, heet, ⇒ ru Vättern
|
|
| Koivulehto 2001 SUST: 238
|
|
+ |
|
|
Tarkennus: = ksam *wit < kur *wete ← kie *wed-(er/en-) > arm, heet, ⇒ ru Vättern
|
Maailman kielissä on useita esimerkkejä 'vesi'-sanan lainautumisesta [ks. tarkemmin]
|
| Rätsep 2002: 117–18
|
|
|
|
|
Tarkennus: < kur ← kie *wed-(er/en-) > mia udaráṃ, udán, kr ὕδωρ 'vesi', arm, sa Wasser, lv ūdens, ven вода, heet
|
|
| NES 2004: s.v. vesi
|
|
|
+ |
+
|
Puolesta
|
Lähtömuodon vastineita myös eng water ja ru vatten 'vesi'; lainat kulkeneet yleensä kehittyneemmästä yhteisöstä alkeellisempaan; äänne- ja levikkiargumentit tukevat ie lainakerrostumaa ur kielissä, mutteivät päinvastaista suuntaa. Levikin laajuus kummankin kielikunnan puolella osoittaa sanan kuuluvan molempien kielikuntien vanhimpaan tunnettuun sanastokerrostumaan
|
| Rätsep 2009 OK: 27
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Kielen ydinsanastoakin on lainattu, kun naapurikansojen väliset kosketukset olivat kyllin tiiviitä
|
| EWTsch 2013: s.v. wüt
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Volgan alueen kielissä merkitys 'joki' ← turk
|
| Vainik 2014 ESUKA: 149
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Veteen liittyviä kie lainoja ovat vesi, soutaa, onki, pestä ja vs mõstaq
|
| Kaplinski 2014 KjK: 240
|
|
|
- |
|
Vastaan
|
Kielen ydinsanastoa lainataan harvoin, jos koskaan
|
| Bjørn 2017: 114–15
|
+ |
|
+ |
+
|
Tarkennus: ← kie *wedr > mia av, kr, lat unda 'aalto', miir uisce, go, lt vanduó, mksl, arm, alb ujë, fryyg, tokA wär B war, heet 'vesi'
|
Lähtömuodolla vastineita kaikissa ie haaroissa; apofonisen kirjavuuden selittää heetissä ja kantagermaanissa säilyneen vartalonvaihtelun tasoittuminen erilaisten analogiakehitysten kautta [ks. tarkemmin]. Ur levikkiaukkoihin vrt. jää ← ie
|
| Kallio & Koivulehto 2017 HCHIEL: 2282
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: < kur *weti ← kie kollektiivinen *wéd-ōr > heet widar
|
Äännesuhteet viittaavat lainasubstitutioon [ei kur *t ~ kie s, ks. tarkemmin]
|
| Simon 2020 IF: 253
|
- |
+ |
- |
|
Vastaan (puoltoargumentein)
|
Ur *e ei selity ie muodosta, sillä heetin vokaalinvaihtelu ei palaudu kantakieleen [ks. tarkemmin]; kie *-r : *-n- ei edustu; Lubotsky (2013) rekonstruoi kie *wóh1-r : *udén-
|
| Holopainen 2025 SUSA: 95–9
|
x |
x |
|
|
Tarkennus: = md (< kmd *ved́), ma (< kma *wü̆t), pe (< kpe *wå), mns (< kmns *wit), sam (< ksam *wet) < kur *weti (≠ unk) ? ← kie *wódr : ?*ud-en-s/*wéd-n-s > mia av kr<
|
Unkarissa í odotuksenmukaisen é:n sijasta; kie johtimen *-r : *-n- edustumattomuus odotuksenmukaista kur sanojen yleisen kaksitavuisuuden ja vokaaliloppuisuuden takia; ei lainaan viittaavia epäsäännöllisyyksitä ur äännesuhteissa. [Ks. kur sanain *ćäčä ja *weti suhteista.] Kie (?)*wóh1-r analogisesti jo varhain > *wód-r [ks. tarkemmin]; taivutusvartaloksi perinteisesti rekonstruoitu lainanlähteeksi sopiva *wéd-n-, nyttemmin sopimaton *ud-en-, kummallakin on tukijansa; kollektiivinen *wéd-ōr pro *wd-ōr kiistanalainen; lainanlähteeksi sopivaa (?kie) *s-johdosta edustanee arm get < *wéd-es-, mitä tukevat katoasteiset edelleenjohdokset mia útsa- '(suihku)lähde' ja kr ὕδος 'vesi' (?+miir); ge muodoissa kuten msk vátr 'märkä' edustuu *ē-aste [ks. av, ke ja bsl muotojen taustoista]
|
