Etymologiadata:imsm:vöö
*vöö
Vastineet:
mksm. *vöö < kksm. *üwä < vksm. *üwä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ink vȫ ’(kankainen t. langasta tehty) vyö; vyötärö’, vȫtin ’hevosen mahavyö’ | ka vyö ’vyö; vyötärö’, vyötteä, vyösteä ’vyöttää’, vyötelys ’(housujen, hameen) vyötärys; viileke’ | ly vüö ’(kankainen, nuorainen) vyö; vyötärö’, vüödalus ’vyötärö’, vüöstädäkseheze ’vyöttäytyä’ | ve vö ’vyö’, vöstta ’vyöttää’, vödam ’vyötärö’, E vötäzhe̮ ’vyöttäytyä’ | va vȫ, vǖ ’vyö; vyötärö’, vȫtī ’hevosen mahavyö’ | vi vöö ’vyö; vyötärö’, vöötada ’vyöttää’, vööt (g. vöödi) ’juova, raita, viiru’
- Rudbeck 1717 Spec 79 (sm ~ unk)
- Ganander 1787 NFL 3 356a (+ lp), 357 (+ vi vöötada)
- Castrén Suomi 1845 181 (+ samJr)
- Ahlqvist 1856 WotGr 162 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 113 (+ ve)
- Budenz 1869 NyK 7 35 (+ tšer)
- MUSz 1873–81 862 (+ syrj ve̮ń ’vyö’)
- Halász 1894 NyK 24 445 (sgr ~ samJr jińea, Jn bine, T bene, slk üne, Km minä ’hihna, köysi; suopunki’)
- Paasonen 1917 Beiträge 32 (samoin; sgr *-ŋ- ~ sam *-n-)
- Uotila 1938 SyrjChr 177 (syrj sana mahd. tähän yhteyteen)
- E. Itkonen 1949–51 FUF 30 39 (sm ~ lp ? tšer syrj unk)
- FUV 1955 69 (sgr ~ samJr jińea jne.)
- Sammallahti 1972 FUF 39 78 (sm lp ~ samJr ńi vastineineen)
- TESz 3 1976 47 (sm ~ lp ? tšer, ? syrj unk, samJr jińea jne.)
- FUV2 1977 85 (ei tšer)
- MSzFE 1978 521
- SKES 1978 1829–30 (+ ink ka ly; ~ lp ? tšer, unk)
- Sammallahti 1979 FUF 43 27 (sm ~ samJr ńi)
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 42 (samoin)
- UEW 1988 575 (sgr *wüŋä, *wiŋä: sm ~ lp ? tšer ? syrj unk ? samJr jińea jne.)
- Sammallahti 1988 UrLang 536 (ural *üxji, sm-perm *üvä, ugr *üγä: sm ~ lp unk samJr ńi)
- EWUng 1995 1091–92 (sm ~ lp ? tšer ? syrj unk ? sam)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rudbeck 1717: 79 | = unk öv 'vyö' | |||||
| NFL 3 1787: 356 | = saa[L] avve 'vyö', unk | |||||
| Castrén 1845 Suomi: 181 | = nenT ńi 'vyö' | |||||
| Budenz 1869 NyK: 35 | = saa, ma ÿ[штö] 'vyö', unk | |||||
| MUSz 1873–81: s.v. öv | = saa ma, ko вöнь 'vyö, side', unk | |||||
| Itkonen E 1949–51 FUF: 39 | + | Tarkennus: = saa ?ma ko unk < *wüŋä | ||||
| Sammallahti 1971 FUF: 78 | - | + | Tarkennus: = saa nen < kur *üwä; ko ei tähän (vaan = sam [ks. tarkemmin]) | |||
| Janhunen 1981 SUSA: 42 | + | Tarkennus: = unk, nen, enM ńie[ijo] ngan ńē[ďa], kam ďi, mat ńi 'vyö' < kur ?*üxjə; saa ← ims | sam sanoissa proteettinen ksam *n- ~ *j- | |||
| UEW 1988: s.v. wiŋä | x | Tarkennus: = saaL, P avvi 'vyö', ?ma ?ko unk < kur *wiŋä t. *wüŋä | ||||
| Aikio 2002 FUF: 53 | x | Tarkennus: = saa unk, slk čü 'vyö' (< ksam *jiw(e)); ei < kur *wiŋä t. *wüŋä | slk ei voi olla < ksam *jü- [ks. tarkemmin] | |||
| NES 2004: s.v. vyö | Tarkennus: = saa unk nen < kur *üwä, *üxjä, *wiŋä t. *wüŋä | |||||
| Kallio 2007 SUST: 240 | + | Tarkennus: mksm *vöö < vksm/kksm *üwä | paralleeleja *-w-n kadosta | |||
| EES 2012: s.v. vöö | Tarkennus: = saa ?ma ?ko unk ?sam | |||||
| Aikio 2012 SUST: 230, 244 | x | Tarkennus: = saa unk nen slk kam mat (< ksam *niə ~ *jiə ⇒*niə-jə > enT ngan) < kur *üwä (eikä *üxjə) | saa ei voi olla ← ims, tällöin odottaisi ksaa muotoa *vievë t. *viejë; kur *üwä > *iwä > *iä > *iə > ksam *niə ~ *jiə | |||
| EWTsch 2013: s.v. üštö | + | Tarkennus: = saa ma ?ko unk sam ? < *wiŋä t. *wüŋä) | ma *-štə edelleen produktiivinen johdin [ks. tarkemmin] | |||
| UED 2020: s.v. üwä | Tarkennus: = saaE juvvie, U jyvvee, L P, Ko â´vv 'vyö' (< ksaa *ëvē), unk, sam ? < kur *üwä | ksm *v- proteettinen; saaE ja U muodoissa *-v- labialisoi vokaalin *ji̮vvē > *juvvē; ma *-štə johtimena todentamaton |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Saamen avvi sittenkin lainaa?
Joukko aiempaa kirjallisuutta UEW:hen asti esittää sanalle kantauralilaista rekonstruktiota *wiŋä tai *wüŋä. *-ŋ- näyttää perustuvan komin 'vyö'-sanaan, vöń (~ Udora voń, Jazva vuń). Tämän joukkoon kuuluminen ei minusta olisi aivan mahdotonta edelleenkään, en ainakaan tiedä että sille olisi vielä keksitty muutakaan etymologiaa. Kantapermiläisen keski- tai takavokaalin yhteydessä myöhäinen *ŋ > ń ei olisi säännöllinen, mutta kyseeseen voisi tulla varhainen esipermiläinen kehitys *iŋ > *iń, jota olen esittänyt *pii-sanan vastineissa (tässä mm. udmurtin normaalisti ŋ-murteissa silti piń); tämän jälkeen *wińä > kperm. *veń ja lopuksi jokin epäsäännöllinen velaaristuminen. Marin ja unkarinkin vastineisiin rekonstruktio *wiŋä jokseenkin sopisi. Selvästi kuitenkaan ei saameen, missä odottaisi *ŋ:n säilymistä ja myös *w-:n. Komin ja saamen välinen ristiriita voisi ratketa, jos jälkimmäinen olisi pikemmin varhaista lainaa itämerensuomesta — ennen monoftongisaatiota *UwA > *OO: siis *wiŋä > *wiwä > *wüwä > *üwä ja tässä vaiheessa → vksaa. *ɪwȧ > *e̮vē. (Tätä lienee hakenut myös Janhunen 1981, joka jo väläyttää saamen sanan lainautumista. Myöhempi lainaaminen jo asusta *vöö toki ei toimi, kuten Aikio 2012 huomauttaa.)
Tässä ongelmaksi kuitenkin ehkä jäisi vaihe *wiwä, tälle nimittäin minusta on eräänlainen vastaesimerkki viedä < *wexə-, jossa sananalkuinen *w- näyttää estäneen odotettavan kehityksen *-x- > *-w- (>> **vöö-) ja pikemmin johtaneen tulokseen *wejə- > *vee-. — Tai sitten pitäisi rekonstruoida tosiaan *(w)üŋä, josta lähtien komin vokaalisto toimisi hieman paremmin (kehityksestä *ü > *ȯ (= ö) on muitakin esimerkkejä) mutta konsonantisto heikommin (*üŋ ei palataalistu ainakaan tapauksessa *tüvi < *tüŋə > kprm. ? *di̮ŋ ~ *diŋ).
Saamesta voisi löytyä myös toinen vastinekandidaatti joka muodoltaan paremmin sopii "komin mukaiseen" rekonstruktioon: *ve̮ŋe̮- 'venyttäytyä' (ks. YSaS), jonka merkityssuhde tähän on jokseenkin sama kuin tapauksessa *venü- ~ samojedi *winä 'köysi'. Ehkä myös juuri tästä tuleva ksaa. *ve̮ne̮- 'venyä' on peräti vaikuttanut sanan merkitykseen (tai asuunkin: itäsaamen muodot kuten inari ooŋŋađ näyttävätkin viittaavan ksaa. asuun *e̮ŋe̮-, joka sopisi jälkimmäisenä pohtimaani *(w)ü-alkuiseen rekonstruktioon). *e̮-vartalo taas sopisi saamessa muuallakin tavattavaan rinnakkaisuuteen nomini *CVCē ~ verbi *CVCe̮-. Tosin koko sanueessa on vielä muitakin epäselvyyksiä, esim. miten selittyy psaa. fakŋát, siis ikään kuin < ksaa. *ve̮ŋā-? --J. Pystynen (lähetä viesti) 17. marraskuuta 2022 kello 19.33 (EET)
- Tuo pohjoissaamen fagŋát (ei fakŋát!) on johdos, jonka á on supistumavokaali (mikä näkyy keskuskonsonantin ylipitkässä asteessa -gŋ-). Tämä johdos kuuluu samaan kirjallisuudessa vähän käsiteltyyn asentoverbityyppiin kuin saaPo čohkkát ~ saaE tjahkasjidh < *čokkāše̮- 'istua', ks. SAALS 5 -esitelmämme diasta 22–. --Juha Kuokkala (keskustelu) 17. marraskuuta 2022 kello 20.14 (EET)
- Kas pahus, menin näköjään lukemaan nykyortografian mukaista asua ikään kuin se olisikin vanhaa (vaikka vokaaleista heti pitäisi nähdä toisin). OK, á siis on kokonaan osa johdinta, eli ei tästä enempää ongelmaa? --J. Pystynen (lähetä viesti) 17. marraskuuta 2022 kello 20.37 (EET)
- Joo, kyllä tuo on aika selvästi alkuperäisen vartalovokaalin tilalle sellaisenaan liitetty johdin. Kyseinen asento- tai oloverbityyppi on pohjoissaamessa hyvin produktiivinen, eikä kyseistä johdosta näy edes kirjatun pohjoissaamen ulkopuolelta. Ainakin piitimen- ja inarinsaamessa kuitenkin esiintyy selvästi kantaverbin *ve̮ŋe̮- edustaja. --Juha Kuokkala (keskustelu) 17. marraskuuta 2022 kello 22.22 (EET)
- Kas pahus, menin näköjään lukemaan nykyortografian mukaista asua ikään kuin se olisikin vanhaa (vaikka vokaaleista heti pitäisi nähdä toisin). OK, á siis on kokonaan osa johdinta, eli ei tästä enempää ongelmaa? --J. Pystynen (lähetä viesti) 17. marraskuuta 2022 kello 20.37 (EET)
- Komin sanalle вöнь näkyy Sammallahti (1971, FUF 39: 78) esittäneen rinnastuksen samojedikieliin. --Sjunttila (keskustelu) 13. tammikuuta 2024 kello 22.55 (EET)