vyö

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *vöö

suomen vyö
karjalan vyö
vepsän vö
vatjan vöö
viron vöö
eteläviron vü̬ü̬
liivin '

Levikki ja merkitykset

Sanan päämerkitys kautta itämerensuomen on 'vyö'. Ainakin inkeroisessa, lyydissä, vatjassa ja virossa sana merkitsee lähinnä tekstiilivalmisteista vyötä; kolmessa ensin mainitussa on nahkavyöstä käytetty venäläisperäistä sanaa remeni, virossa taas tavallisin sana nahkavyölle on (püksi)rihm.

Lähes kaikkialla vyö-sana voi merkitä myös 'vyötäröä', mutta suomessa on yleensä käytetty erillisiä johdoksia vyötärä, vyötärö, vyötäiset ym. (samoin lyydissä on käytössä johdos vüödalus, vepsässä vödam).

Alkuperä

Suomen vyön säännöllisiä vastineita etäsukukielissä ovat pohjoissaamen avvi (muiden saamelaiskielten vastineineen), unkarin öv ja eri samojedikielten samoin 'vyötä' merkitsevät sanat kuten tundranenetsin ńī, metsäenetsin ńieijo (johdos), Tazin selkupin čü, kamassin d́ī ja matorin ńi (nämä edustavat kantasamojedin asuja *niə tai *jiə). Marin vastineeksi esitetty (niittymarin) ӱштӧ 'vyö' on luultavasti eri alkuperää (-štö-aines ei vastaa muiden kielten sanoja eikä ole tunnistettava johdin). Kantauralilaisen lähtömuodon voidaan päätellä olleen *üwä. Kantasuomen muoto *vöö on kehittynyt tästä vastaavasti kuin vuo < *voo < *(w)uwa.