Etymologiadata:imsm:pii

*pii

Vastineet:

• Suomi: pii
• Karjala: pii
• Vepsä: pi
• Vatja: pii
• Pohjoisviro: pii
• Eteläviro: T pii
• Liivi: pīgõz⇐

mksm. *pii < kksm. *piji < vksm. *piŋǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

pii² (Martti n. 1580; yl.) ’hammasmainen uloke, piikki (esim. haravassa, kammassa, pirrassa) / Zahn, Zacke, Zinke’, yhd. selkäpii (Raam 1642) ’(alk. näkyvä) selkärangan nikamarivi’, rantapii (KSm, paik. Savo ja ymp.) ’rantaviiva’, johd. piittää ’varustaa piikeillä (harava, äes)’, piite (osin E- ja LaatKarj) ’sirpin t. sahan hammas’, ks. erikseen piikko, piitämä
~ ink pī ’(haravan, äkeen) piikki’, selkäpī ’selkäranka’ | ka pii ’(ahraimen, haravan, kamman) pii’, selkäpii ’selkäranka’ | ly pī ’(haravan, ahraimen) pii’, pīttädä ’hammastaa (sirppi)’ | ve pi, pī ’(haravan, pirran) pii’ | va pī ’(äkeen, haravan) pii’, seltšäpī ’selkäpii’ | vi pii ’(äkeen, kamman, pirran) pii’ | li pīgəz ’(kamman, pirran, haravan) pii’

= md pej ’hammas’ | tšerL pü, I püj id. | votj syrj piń ’hammas; (pirran, äkeen) pii’ | vogE päŋ, I L päŋk, P puŋk ’hammas’ | ostjI pöŋk, E P peŋk id. | unk fog ’hammas, (työkalun) pii’. Voi olla alk. sama sana kuin pii¹, ks. tätä.

Lähdekirjallisuus:

• Lindström Suomi 1852 73 (sm ~ md tšer votj syrj vog ostj unk)
• Hunfalvy 1857 MNyszet 2 218 (+ vi)
• Budenz 1867 NyK 6 459 (+ li)
• MUSz 1873–81 524–26
• Kettunen 1922 LVeHA 2 8 (+ ve)
• Lehtisalo 1933 FUF 21 36 (pii1 samaa sgr sanuetta)
• E. Itkonen 1949–51 FUF 30 47 (sgr)
• Toivonen 1952 SUSA 56:1 13 (pii1 samaa sanuetta; sm-sam merk. ’piikivi’ alkuper.)
• *Hakulinen Kotis 1952 119–23 (+ ka ly va; sanan merkityksistä sm murteissa; pii1 = pii2 )
• FUV 1955 107–08
• SKES 1962 543–44
• T. Itkonen 1962 SUST 125 139–46 (+ lp biŋâl ’lyly’; vrt. pii1 )
• MSzFE 1967 208 (sgr)
• TESz 1 1967 935
• UEW 1988 382 (sgr; pii1 eri alkuperää)
• Sammallahti 1988 UrLang 547 (sgr; ei lp)

[pii Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:pii