Etymologiadata:imsm:maa
*maa
Vastineet:
mksm. *maa < kksm. *maa < vksm. *mëxǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
maa (Agr; yl.) ’Erde, Land’, johd. ja yhd. mm. maallinen (Agr), maasto (sepitt. Mikkola 1918), maatiainen (Poppius 1833), maatua (1677), mainen, maakunta, maanselkä, ks. erikseen maahanpaniaiset, maahinen, maailma, maantie, maisema
~ ink mā ’maa, lattia’, mākas ’mullakas, paljomultainen’ | ka moa ’maa; väri’, moalline ’maallinen, mainen (hengellisen t. kirkollisen vastakohtana); maalta päin puhaltava (tuuli); latteus; mantereenpuoleinen ilmansuunta’, moatuo ’muuttua maaksi, lahota, mädäntyä; nurmettua’ | ly mua ’maa’, muattada ’mullata’ | ve ma ’maa’, maińe ’maa-, maasta tehty’, makaz ’multainen, multapitoinen’ | va mā | vi maa ’maa’, maine ’mainen, maallinen’ | li mɔ̄ ’maa, valtakunta, pelto’
~ ink mā ’maa, lattia’, mākas ’mullakas, paljomultainen’ | ka moa ’maa; väri’, moalline ’maallinen, mainen (hengellisen t. kirkollisen vastakohtana); maalta päin puhaltava (tuuli); latteus; mantereenpuoleinen ilmansuunta’, moatuo ’muuttua maaksi, lahota, mädäntyä; nurmettua’ | ly mua ’maa’, muattada ’mullata’ | ve ma ’maa’, maińe ’maa-, maasta tehty’, makaz ’multainen, multapitoinen’ | va mā | vi maa ’maa’, maine ’mainen, maallinen’ | li mɔ̄ ’maa, valtakunta, pelto’
= tšer mü-, müj-: münö ’maassa, lattialla, alhaalla’, müγö, müjän ’maahan, lattialle, alas’ | votj syrj mu ’maa’ | vogE mɛ̮̄, I L mē̮, P mā ’maa, valtakunta, paikka’ | ostjI mĕγ, E mĕχ, P mŏw ’maa, valtakunta, maaperä, multa jne.’ || T mou ’maa’. — Sm > lpLu mādja: ill. mādjai, iness. mājan ’seutu’, N murt. mā ’maa’, Ko māvă̮ ’maailma’.
Lähdekirjallisuus:
- Fischer 1747 VocSib 69 (sm ~ syrj vog ostj)
- Ganander 1787 NFL 2 134a (+ vi)
- Castrén 1849 Ostj 87 (+ ostj)
- Sjögren 1849 MélR 1 221 (+ li)
- Ahlqvist 1856 WotGr 2 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 94 (+ ve)
- Setälä 1890–91 ÄH 407 (+ ka)
- Halász 1894 NyK 24 446 (+ samT)
- Wiklund 1896 SUST 10 318 (sm > lpN mā)
- Beke 1917–20 NyK 45 346 (+ tšer)
- T. I. Itkonen 1943 KV 22 49 (sm > lpKo māvă̮)
- FUV 1955 33
- SKES 1958 324 (+ ly; ei tšer; sm > lpLu mādja)
- Häkkinen 1987 ES 162
- UEW 1988 263–64 (? tšer)