Uralilainen
Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
Fischer 1747: 69
|
|
|
|
|
= ko му 'maa; pelto', mns[P] mā 'maa, valtakunta, paikka', ha[I] meγ 'maa, valtakunta'
|
|
Halász 1894 NyK: 446
|
|
|
|
|
= udm ko му 'maa; pelto', mns[E] mɛ̮̄, [I L] mē̮, [P] mā 'maa, valtakunta, paikka', ha[I] meγ, [E] mĕχ 'maa, valtakunta', ngan mou, mamaru 'maa'
|
|
Beke 1918 NyK: 346
|
|
|
|
|
= ma м[ланде], L мÿ[лäндӹ] 'maa', murt. mɯ[nö] 'maassa, lattialla, alhaalla', mɯ[γö], müj[ä‧n] 'maahan, lattialle, alas', pe mns ha
|
|
UEW 1986: s.v. maγe
|
x |
- |
|
-
|
Tarkennus: = ?ma pe mns ha, ngan mou, ?mamaru < kur *maγe
|
ha etuvokaali *-γ-n vaikutusta [ks. paralleeli]
|
Abondolo 1996: 28–9
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: = pe mns ha < kur *mi̮xi̮; ngan ei tähän, vaan = muta
|
kur *-i̮x- > kmns *-i̮i̮-
|
Aikio 2002 FUF: 28–9
|
x |
|
|
|
Puolesta (vasta-argumentein; < kur *mi̮xi)
|
ngan mou [sam vastineineen] < ksam *məja, kur *mi̮xi taas edustuisi kantasamojedissa **me̮
|
Saarikivi 2004 SUSA: 202
|
|
|
|
|
Tarkennus: < kur *mi̮γi
|
|
EWTsch 2013: s.v. mlande
|
- |
|
|
-
|
Tarkennus: ≠ ma
|
kantamariin olisi rekonstruoitava *i, joka ei voi palautua kur *a:han; ma murt. mɯ- ~ müj- ← udm
|
Holopainen 2019: 138–9
|
- |
|
|
|
Tarkennus: = ?ers ма[стор], ?mkš ma[stər] 'maa, maailma', ma (< kma *mü), pe (< kpe *mo), mns (< kmns *mī̮ ? (→ kha *miγ) > ha) < kur *mi̮xa ~ *mi̮xi
|
jälkitavun vokaali epävarma; ha vokaalivastaavuus epäsäännöllinen
|
Živlov 2023: 125, 132, 135, 136, 145, 161
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: = kma *mü, kpe *mu, kmns *mē̮, kha *miγ (< kougr *me̮γV) < kur *me̮xi
|
kur *x > ksm, kma, kpe 0, kougr *γ [paralleelein]; kadonneen velaarin edellä kur *e̮ > kpe *u [paralleelein]
|
Arjalaisperäinen
Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
ÁKE 1901: s.v. mező
|
+ |
|
+ |
|
= ?ers ма[стор], ?mkš ma[stər] 'maa, maailma', ma м[ланде], L мÿ[лäндӹ] 'maa', udm, ko му 'maa; pelto', mnsE mɛ̮̄, I L mē̮, P mā 'maa, valtakunta, paikka', haI meγ, S möχ, E mĕχ, P mŏw 'maa, valtakunta' ← ar, vrt. mia máhi ~ mahī́ 'iso, laaja; maa'
|
|
Koivulehto 2009 SUSA: 88
|
+ |
+ |
+ |
|
Tarkennus: < vksm *maxi < kur *me̮xi ← iar, vrt. mia
|
äänteellisesti vrt. kaataa < vksm *kaxi < kur *ke̮xi ← kie *kah2w-; sem. paralleelina saa[P] eana(n) 'maa' ⇐ ksgr. *enä 'iso'; lähtömuoto ⇐ kie *méǵ-h2; merkitys ’maa’ esiintyy feminiinillä myös palissa ja prakritissa; sgr *i̮ ← ar *a tunnettu äännesuhde (rekonstruktion vokaalin on täytynyt olla avoimempi; toisaalta iar *a on ollut lähellä keskivokaalia
|
Holopainen 2019: 138–9
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
lähtömuoto < kar *maʒ́hī́ < kie *meǵ-h2-ih2, mia -h- liian myöhäinen edustuakseen → kur *-.x-
|
Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
Koivulehto 1988 kok: 285
|
+ |
|
- |
|
= ma pe mns ha < ksgr *maχi t. (Sammallahti) *mi̮χi ? ← ie, vrt. mia kṣmā́ 'maa'
|
|
Rätsep 2002: 98
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
< ksgr *mi̮χi̮; primääristi yksitavuisia ovat vain pronominien ja kieltoverbin vartalot
|
Koivulehto 2009 SUSA: 88
|
|
|
|
|
Vastaan
|
|
Hylätyt etymologiat: arjalaisperäinen ← vkar *ǵ(h)žhmā́ > mia kṣmā́ 'maa', vrt. Holopainen 2019: 139