Etymologiadata:imsm:jama

*jama

Vastineet:

Suomi: jama
Karjala: jama
Vepsä:
Vatja: jamo←
Pohjoisviro: jama
Eteläviro: jama
Liivi:

mksm. *jama < kksm. *jama < vksm. *jama (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

jama (JuslP, Gan 1786; laajalti murt.; vanh. myös jaama) ’verkon t. nuotan liitoskohta; sauma; raja; yhtymäkohta; väli, aukko; raja-alue; väliaika, sopiva aika; vaihe, asema, kunto, tila / Fuge, Naht zwischen den Teilnetzen des (Zug)netzes; Grenze; Vereinigungspunkt; (passender) Zeitpunkt; (schlechter) Zustand’, jamata, jamoa (Jusl 1745; laajalti murt.) ’liittää yhteen (nuotan verkot, kaksi köyttä päistään pujottamalla niiden säät toistensa ympäri)’, jame ’liitos, jama’
~ ink jamata, jammōja ’liittää verkkoja yhteen’, jame ’verkon liitos’ | ka jama ’liittymäkohta, raja’, jame, jamo ’kahden verkon liitoskohta’, jamuo ’liittää kaksi verkkoa toistensa jatkoksi, jamoa’ | ly d́amoda, d́amuo id. | va jamo ’liitos, yhdistyskohta’, jamata ’yhdistää punomalla t. solmimalla, liittää yhteen, jamoa’ | vi murt. jama, jäma ’liitoskohta, kahden aidan t. kahden verkon yhtymäkohta; lovi naudan sarvessa’, jamada, jämada ’liittää yhteen, kuroa yhteen’

joko = lpE juömmie, resipr. juömm´edje, U jüemèhka ’kaksonen’, Lu juomitj id., N juomek, jūmik, jūmiš ’kaksonen’, In jyemehȧǯ id., Ko ju´mmek ’kaksoset’, ju´mmĕkaž ’kaksonen’ | ? mdE jamśa ’kaksinkertainen, kaksois-; piitämä l. kahden loimilangan virheellinen rinnakkaisuus kankaassa’, j. pešte ’kaksoispähkinä’, j. pej ’kaksoishammas’ ? < ieur, vrt. m-int yamás ’kaksonen’, latv jumis ’kaksoishedelmä’

tai = mdE jav: kijaks-jav ’lattianliitos, keskilattia’. Koska alkumerk:stä ’kaksonen, kaksois-’ on vaikea johtaa ims taholla esiintyvää alkeellisempaa merkitystä ’liitos’, sopii sm jama ims vastineineen paremmin tähän yhteyteen; md jav voi kuitenkin olla samaa alkuperää kuin javoms ’erottaa, jakaa’, ks. jakaa. — Sm > nr murt. jama ’sitoa yhteen’, *jämma ’ommella kiinni nuotan osat; lähentää, liittää’; lpR jamatet, Ko jȧ´mmēd, Kld ja´mmdeδ ’liittää verkkoja yhteen’, Ko jām ’verkkoliitos’; ka > ven jámega ’aukko t. liitos rysän hapaassa; sauma (puoliturkissa), verkon liitos; nuora, jolla kaksi verkkoa jamotaan yhteen’, jamežit́, jamovat́ ’jamoa verkkoja’, syrjU jamni̮ ’liittää yhteen nuotan verkot’.

Lähdekirjallisuus:

Weske 1890 SFKO 23 (sm ~ vi; ims > ven jámega)
Saxén 1895–98 Lånord 130 (sm jamata > nr murt. jama)
Kalima 1915 OLR 250–51 (+ ka ly; ka > ven jamežit́, jamovat́)
T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 6 (sm ~ lp juomek; sm jama, jamoa > lpKo Kld)
T. I. Itkonen 1928 SUST 58 25 (sm lp ~ m-int yamás)
Ravila Vir 1931 308 (sm lp ~ md jav)
Ruoppila Vir 1939 132 (+ va)
Wessman 1954 FmS 15–16 55 (sm > nr murt. *jämma)
SKES 1955 114 (ims ~ ? lp juomek, md jav)
Mägiste 1962 CB 8–9 270–73 (lp juomek ~ md jamśa, ? sm; md jav ehkä ~ jakaa)
Lytkin Vir 1967 25 (ims > syrj)
UEW 1988 631 (sm ~ ?? lp, md jav)

[jama Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Arjalaisperäinen
Lähde, s.	Väite	Argumentit
T.I. Itkonen 1928 SUST: 26	~ psaa juomek, jumiš ’kaksonen’ ~ mint jamás 'kaksonen'	Mahdollinen iranilainen laina
Sammallahti 2001 SUST: 408	Puolesta
Blažek 2005 IF: 163	Puolesta
Blažek 2016 JIES: 371–372	Puolesta
Holopainen 2018 UH: 147–148	Puolesta	Saamen sanan osalta arjalaisetymologia vakuuttava, itämerensuomen sana sekä mdE mdE -jav (kiks-jav ’lattianliitos’) joko ~ saa tai rinnakkaislainoja verbijuuren YAM- ‘halten, festhalten, zügeln, lenken, ausstrecken, darreichen’ jostakin muodosta.
Holopainen 2019: 101–102	Puolesta	Länsiuralin rekonstruktio (imsm & saa) joko *jama tai *ji̮ma. Tähän epävarmasti rinnastettu mdE -jav ei kuulune ims ja saa sanojen yhteyteen (odottaisi mdE -m- eikä -v-). mdE voi liittyä myös kanta-arjan sanueen *yaw- 'to (re)bind, join' yhteyteen.

EVE:n sana-artikkeli

EVE:jama

Keskustelu

jav

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:jama/th:

Ennakkotietona: itse olisin sitä mieltä että ersän jav kuuluu javoms-verbin (~ *jaka-) yhteyteen, jolloin siis selvästi ei tähän. --J. Pystynen (lähetä viesti) 26. huhtikuuta 2020 kello 00.44 (EEST)

Kyllä, tämä on hyvä selitys, löytyy myös Álgusta (tuleeko sinne muuten jokin linkki?), myös Holopainen 2018 mainitse tämän juuri Álguun tukeutuen, en nyt laittanut siitä erillistä mainintaa siihen yhteyteen koska idea ei ole omani. Mutta tähän sanakirjaan tuo Juhon mainitsema selitys olisi ilman muuta hyvä saada näkyviin, varsinkin jos Juholla on lisäevidenssiä tulossa. --Sholopainen (keskustelu) 26. huhtikuuta 2020 kello 00.48 (EEST)

Jaa, en itse näe tätä Álgussa, ainoastaan pikemmin että UEW ja Holopainen 2018 olisivat sitä mieltä että jama = jav.

Álguhan ei ole primäärilähde millekään muulle kuin tietokannan käyttäjien kommenteille. jav ↔ javoms-suhteelle vanhin tuntemani julkaistu lähde on MWB jonka 1. osassa jav kantasanana ja javoms siitä johdoksena. (Epäilen että voi olla alkujaan ihan jo Paasosen toissavuosisatainen havainto, joka ei vain ole tätä ennen missään tullut ilmi.) --J. Pystynen (lähetä viesti) 26. huhtikuuta 2020 kello 01.14 (EEST)

SSA tarkemmin katsoen viittaa tämän osalta Mägisteen vuodelta 1962 (mutta vain sana-artikkelissa jama!), pitäneepä ottaa tuo tsekattavien listalle. --J. Pystynen (lähetä viesti) 26. huhtikuuta 2020 kello 01.35 (EEST)

Joo, siis omassa artikkelissani viittasin jotenkin Álguun, vaikka tiedän ettei niin saisi oikein tehdä (mainitsemistasi syistä), ja äsken vaan tsekkasin omasta artikkelistani, että siellä lukee "according to Álgu" tms. Mutta joka tapauksessa kiinnostava tämä jav-sana ja sen suhde verbiin javoms. Mägisteä 1962 en ole nähnyt, toivottavasti sieltä jotain selviää. --Sholopainen (keskustelu) 26. huhtikuuta 2020 kello 03.00 (EEST)