Etymologiadata:imsm:jama
*jama
Vastineet:
mksm. *jama < kksm. *jama < vksm. *jama (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
jama (JuslP, Gan 1786; laajalti murt.; vanh. myös jaama) ’verkon t. nuotan liitoskohta; sauma; raja; yhtymäkohta; väli, aukko; raja-alue; väliaika, sopiva aika; vaihe, asema, kunto, tila / Fuge, Naht zwischen den Teilnetzen des (Zug)netzes; Grenze; Vereinigungspunkt; (passender) Zeitpunkt; (schlechter) Zustand’, jamata, jamoa (Jusl 1745; laajalti murt.) ’liittää yhteen (nuotan verkot, kaksi köyttä päistään pujottamalla niiden säät toistensa ympäri)’, jame ’liitos, jama’
~ ink jamata, jammōja ’liittää verkkoja yhteen’, jame ’verkon liitos’ | ka jama ’liittymäkohta, raja’, jame, jamo ’kahden verkon liitoskohta’, jamuo ’liittää kaksi verkkoa toistensa jatkoksi, jamoa’ | ly d́amoda, d́amuo id. | va jamo ’liitos, yhdistyskohta’, jamata ’yhdistää punomalla t. solmimalla, liittää yhteen, jamoa’ | vi murt. jama, jäma ’liitoskohta, kahden aidan t. kahden verkon yhtymäkohta; lovi naudan sarvessa’, jamada, jämada ’liittää yhteen, kuroa yhteen’
~ ink jamata, jammōja ’liittää verkkoja yhteen’, jame ’verkon liitos’ | ka jama ’liittymäkohta, raja’, jame, jamo ’kahden verkon liitoskohta’, jamuo ’liittää kaksi verkkoa toistensa jatkoksi, jamoa’ | ly d́amoda, d́amuo id. | va jamo ’liitos, yhdistyskohta’, jamata ’yhdistää punomalla t. solmimalla, liittää yhteen, jamoa’ | vi murt. jama, jäma ’liitoskohta, kahden aidan t. kahden verkon yhtymäkohta; lovi naudan sarvessa’, jamada, jämada ’liittää yhteen, kuroa yhteen’
joko = lpE juömmie, resipr. juömm´edje, U jüemèhka ’kaksonen’, Lu juomitj id., N juomek, jūmik, jūmiš ’kaksonen’, In jyemehȧǯ id., Ko ju´mmek ’kaksoset’, ju´mmĕkaž ’kaksonen’ | ? mdE jamśa ’kaksinkertainen, kaksois-; piitämä l. kahden loimilangan virheellinen rinnakkaisuus kankaassa’, j. pešte ’kaksoispähkinä’, j. pej ’kaksoishammas’ ? < ieur, vrt. m-int yamás ’kaksonen’, latv jumis ’kaksoishedelmä’
tai = mdE jav: kijaks-jav ’lattianliitos, keskilattia’. Koska alkumerk:stä ’kaksonen, kaksois-’ on vaikea johtaa ims taholla esiintyvää alkeellisempaa merkitystä ’liitos’, sopii sm jama ims vastineineen paremmin tähän yhteyteen; md jav voi kuitenkin olla samaa alkuperää kuin javoms ’erottaa, jakaa’, ks. jakaa. — Sm > nr murt. jama ’sitoa yhteen’, *jämma ’ommella kiinni nuotan osat; lähentää, liittää’; lpR jamatet, Ko jȧ´mmēd, Kld ja´mmdeδ ’liittää verkkoja yhteen’, Ko jām ’verkkoliitos’; ka > ven jámega ’aukko t. liitos rysän hapaassa; sauma (puoliturkissa), verkon liitos; nuora, jolla kaksi verkkoa jamotaan yhteen’, jamežit́, jamovat́ ’jamoa verkkoja’, syrjU jamni̮ ’liittää yhteen nuotan verkot’.
Lähdekirjallisuus:
- Weske 1890 SFKO 23 (sm ~ vi; ims > ven jámega)
- Saxén 1895–98 Lånord 130 (sm jamata > nr murt. jama)
- Kalima 1915 OLR 250–51 (+ ka ly; ka > ven jamežit́, jamovat́)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 6 (sm ~ lp juomek; sm jama, jamoa > lpKo Kld)
- T. I. Itkonen 1928 SUST 58 25 (sm lp ~ m-int yamás)
- Ravila Vir 1931 308 (sm lp ~ md jav)
- Ruoppila Vir 1939 132 (+ va)
- Wessman 1954 FmS 15–16 55 (sm > nr murt. *jämma)
- SKES 1955 114 (ims ~ ? lp juomek, md jav)
- Mägiste 1962 CB 8–9 270–73 (lp juomek ~ md jamśa, ? sm; md jav ehkä ~ jakaa)
- Lytkin Vir 1967 25 (ims > syrj)
- UEW 1988 631 (sm ~ ?? lp, md jav)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Itkonen T.I. 1918 SUSA: 6 | = saaP juomit, jumeš, I jyemeh 'kaksonen' | |||||
| Ravila 1931 Vir: 308 | = saa, ers murt. [kijaks]jav '[lattian]liitos, keski[lattia]' | |||||
| EES 2012: s.v. jama | ? = joko saa t. ers |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Itkonen T.I. 1928 SUST: 26 | = saaL juomisj, P juomit, jumeš, I jyemeh 'kaksonen' ? ← ir, vrt. mia yamás 'kaksonen' | |||||
| Katz 2003: 296 | - | Vastaan | saa -eš ihmisten välisiä suhteita ilmaiseva johdin, joten kantasana ei ole merkinnyt 'kaksosta' | |||
| Blažek 2005 IF: 163 | + | + | = saaE jöömmetje, L P I, Ko juu´miǩ 'kaksonen' (< ksaa *jōmē-), ers murt. [kijaks]jav '[lattian]liitos, keski[lattia]' < ksm-vo *jama- ← ar *yama- > mia, av yə̄ma- 'kaksonen' ym. ar | vokaalisubstituutio kuten lainassa sata; lähtömuoto = ?lat geminus, kiir emon, emuin 'kaksonen', msk Ymir [nimi], lv jumis 'kaksois-' | ||
| Holopainen 2018 UH: 147–8 | x | x | + | Tarkennus: joko = saaE juemmie P [ym. saa] 'kaksonen', ers ← kar *yama- ? ⇐ *yam- 'pitää kiinni; olla kytketty; ulottua', t. ~ ers ← kar *yam- | saaE vastine äänteellisesti epäsäännöllinen, ers vastine säännöllinen; semantiikan puolesta saa sanueen laina-alkuperä varma, ims ja ers sanojen kuuluminen substantiivin *yama- yhteyteen epävarmaa, jolloin ne todnäk. selittyvät jostain muusta verbijuuren *yam- johdoksesta | |
| Holopainen 2019: 101–2 | - | + | + | Tarkennus: = saaP [sic!] juopmi 'kaksonen' [ym. saa] (< ksaa *juomē) < urL *jama ~ *ji̮ma ← kar; ers joko = jakaa t. ← kar *yaw- 'yhdistää, liittää' | ersässä odottaisi *-m- ≡ eikä > -v-; ims merkitykset selittyvät joko kie juuren t. 'kaksosen' merkityksestä; lähtömuoto ← kar *(H)yam- < kie *(H)yem- 'pitää yhdessä' |
Hylätty etymologia: ← vkar *yugmɔ́m, vrt. Holopainen 2019: 102
Kannatuksetta jäänyt etymologia: (SSA 1992) = saa, (Mägiste 1962 CB 270–3) ers ямся 'kaksois-; virhe kudonnassa' ? (SKES 1955) ← ie
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
jav
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:jama/th:
Ennakkotietona: itse olisin sitä mieltä että ersän jav kuuluu javoms-verbin (~ *jaka-) yhteyteen, jolloin siis selvästi ei tähän. --J. Pystynen (lähetä viesti) 26. huhtikuuta 2020 kello 00.44 (EEST)
- Kyllä, tämä on hyvä selitys, löytyy myös Álgusta (tuleeko sinne muuten jokin linkki?), myös Holopainen 2018 mainitse tämän juuri Álguun tukeutuen, en nyt laittanut siitä erillistä mainintaa siihen yhteyteen koska idea ei ole omani. Mutta tähän sanakirjaan tuo Juhon mainitsema selitys olisi ilman muuta hyvä saada näkyviin, varsinkin jos Juholla on lisäevidenssiä tulossa. --Sholopainen (keskustelu) 26. huhtikuuta 2020 kello 00.48 (EEST)
- Jaa, en itse näe tätä Álgussa, ainoastaan pikemmin että UEW ja Holopainen 2018 olisivat sitä mieltä että jama = jav.
- Álguhan ei ole primäärilähde millekään muulle kuin tietokannan käyttäjien kommenteille. jav ↔ javoms-suhteelle vanhin tuntemani julkaistu lähde on MWB jonka 1. osassa jav kantasanana ja javoms siitä johdoksena. (Epäilen että voi olla alkujaan ihan jo Paasosen toissavuosisatainen havainto, joka ei vain ole tätä ennen missään tullut ilmi.) --J. Pystynen (lähetä viesti) 26. huhtikuuta 2020 kello 01.14 (EEST)
- SSA tarkemmin katsoen viittaa tämän osalta Mägisteen vuodelta 1962 (mutta vain sana-artikkelissa jama!), pitäneepä ottaa tuo tsekattavien listalle. --J. Pystynen (lähetä viesti) 26. huhtikuuta 2020 kello 01.35 (EEST)
- Joo, siis omassa artikkelissani viittasin jotenkin Álguun, vaikka tiedän ettei niin saisi oikein tehdä (mainitsemistasi syistä), ja äsken vaan tsekkasin omasta artikkelistani, että siellä lukee "according to Álgu" tms. Mutta joka tapauksessa kiinnostava tämä jav-sana ja sen suhde verbiin javoms. Mägisteä 1962 en ole nähnyt, toivottavasti sieltä jotain selviää. --Sholopainen (keskustelu) 26. huhtikuuta 2020 kello 03.00 (EEST)
- SSA tarkemmin katsoen viittaa tämän osalta Mägisteen vuodelta 1962 (mutta vain sana-artikkelissa jama!), pitäneepä ottaa tuo tsekattavien listalle. --J. Pystynen (lähetä viesti) 26. huhtikuuta 2020 kello 01.35 (EEST)