Etymologiadata:imsm:jama

From Sanat

*jama

Vastineet:

mksm. *jama < kksm. *jama < vksm. *jama (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

jama (JuslP, Gan 1786; laajalti murt.; vanh. myös jaama) ’verkon t. nuotan liitoskohta; sauma; raja; yhtymäkohta; väli, aukko; raja-alue; väliaika, sopiva aika; vaihe, asema, kunto, tila / Fuge, Naht zwischen den Teilnetzen des (Zug)netzes; Grenze; Vereinigungspunkt; (passender) Zeitpunkt; (schlechter) Zustand’, jamata, jamoa (Jusl 1745; laajalti murt.) ’liittää yhteen (nuotan verkot, kaksi köyttä päistään pujottamalla niiden säät toistensa ympäri)’, jameliitos, jama
~ ink jamata, jammōjaliittää verkkoja yhteen’, jameverkon liitos’ | ka jamaliittymäkohta, raja’, jame, jamokahden verkon liitoskohta’, jamuoliittää kaksi verkkoa toistensa jatkoksi, jamoa’ | ly d́amoda, d́amuo id. | va jamoliitos, yhdistyskohta’, jamatayhdistää punomalla t. solmimalla, liittää yhteen, jamoa’ | vi murt. jama, jämaliitoskohta, kahden aidan t. kahden verkon yhtymäkohta; lovi naudan sarvessa’, jamada, jämadaliittää yhteen, kuroa yhteen
joko = lpE juömmie, resipr. juömm´edje, U jüemèhkakaksonen’, Lu juomitj id., N juomek, jūmik, jūmiškaksonen’, In jyemehȧǯ id., Ko ju´mmekkaksoset’, ju´mmĕkažkaksonen’ |  ? mdE jamśakaksinkertainen, kaksois-; piitämä l. kahden loimilangan virheellinen rinnakkaisuus kankaassa’, j. peštekaksoispähkinä’, j. pejkaksoishammas’  ? < ieur, vrt. m-int yamáskaksonen’, latv jumiskaksoishedelmä
tai = mdE jav: kijaks-javlattianliitos, keskilattia’. Koska alkumerk:stä ’kaksonen, kaksois-’ on vaikea johtaa ims taholla esiintyvää alkeellisempaa merkitystä ’liitos’, sopii sm jama ims vastineineen paremmin tähän yhteyteen; md jav voi kuitenkin olla samaa alkuperää kuin javomserottaa, jakaa’, ks. jakaa. — Sm > nr murt. jamasitoa yhteen’, *jämmaommella kiinni nuotan osat; lähentää, liittää’; lpR jamatet, Ko jȧ´mmēd, Kld ja´mmdeδliittää verkkoja yhteen’, Ko jāmverkkoliitos’; ka > ven jámegaaukko t. liitos rysän hapaassa; sauma (puoliturkissa), verkon liitos; nuora, jolla kaksi verkkoa jamotaan yhteen’, jamežit́, jamovat́jamoa verkkoja’, syrjU jamni̮liittää yhteen nuotan verkot’.
Lähdekirjallisuus:
  • Weske 1890 SFKO 23 (sm ~ vi; ims > ven jámega)
  • Saxén 1895–98 Lånord 130 (sm jamata > nr murt. jama)
  • Kalima 1915 OLR 250–51 (+ ka ly; ka > ven jamežit́, jamovat́)
  • T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 6 (sm ~ lp juomek; sm jama, jamoa > lpKo Kld)
  • T. I. Itkonen 1928 SUST 58 25 (sm lp ~ m-int yamás)
  • Ravila Vir 1931 308 (sm lp ~ md jav)
  • Ruoppila Vir 1939 132 (+ va)
  • Wessman 1954 FmS 15–16 55 (sm > nr murt. *jämma)
  • SKES 1955 114 (ims ~ ? lp juomek, md jav)
  • Mägiste 1962 CB 8–9 270–73 (lp juomek ~ md jamśa, ? sm; md jav ehkä ~ jakaa)
  • Lytkin Vir 1967 25 (ims > syrj)
  • UEW 1988 631 (sm ~ ?? lp, md jav)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Arjalaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
T.I. Itkonen 1928 SUST: 26 ~ psaa juomek, jumiš ’kaksonen’ ~ mint jamás 'kaksonen' Mahdollinen iranilainen laina
Sammallahti 2001 SUST: 408 Puolesta
Blažek 2005 IF: 163 Puolesta
Blažek 2016 JIES: 371–372 Puolesta
Holopainen 2018 UH: 147–148 Puolesta Saamen sanan osalta arjalaisetymologia vakuuttava, itämerensuomen sana sekä mdE mdE -jav (kiks-jav ’lattianliitos’) joko ~ saa tai rinnakkaislainoja verbijuuren YAM- ‘halten, festhalten, zügeln, lenken, ausstrecken, darreichen’ jostakin muodosta.
Holopainen 2019: 101–102 Puolesta Länsiuralin rekonstruktio (imsm & saa) joko *jama tai *ji̮ma. Tähän epävarmasti rinnastettu mdE -jav ei kuulune ims ja saa sanojen yhteyteen (odottaisi mdE -m- eikä -v-). mdE voi liittyä myös kanta-arjan sanueen *yaw- 'to (re)bind, join' yhteyteen.

EVE:n sana-artikkeli

EVE:jama

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:jama