Etymologiadata:imsm:jaka-
*jaka-
Vastineet:
- Suomi: jakaa
- Karjala: jakoa
- Vepsä: jagada
- Vatja: jakaa
- Pohjoisviro: jagama
- Eteläviro: jagama
- Liivi: ja’ggõ
mksm. *jaka- < kksm. *jaka- < vksm. *jaka- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
jakaa (Agr; yl.), murt. jaata ’teilen’, jakaantua, jae (Agr mon. jakeet ’syksyllä vietetty pakanallinen juhla, jakoaika’), jakajaiset (laajalti murt.), jakaiset (Jusl 1745) ’(vars. viinan) maistiaiset, lämpimäiset’, jakaus, jako; jaota (Hemm 1605) ’hajota, hävitä’, jaottaa (Agr; paik. etup. länsimurt.) ’jakaa’
~ ink jakkā, jako ’osa; jako’ | ka jakoa ’jakaa, jaella’, joata ’jakaa’, jakautuo, jaka(v)us ’jako; jakaus’, jako; jakarrus, jakarto ’jakaus’ | ly d́agada ’jakaa’, d́agardus, d́agardo ’jakaus’, d́ago ’jako’ | ve jagada ’jakaa’, jagarta ’tehdä jakaus’, jagardus ’jakaus’, jago ’jako’ | va jakā, jakauta ’jakautua, erota (talosta)’, (Kukk) jako ’osa niittyä, joka on jaettu’ | vi jagada, (murt.) jägada ’jakaa’, jagu, (murt.) jägu, E jago ’osa, osuus; (murt. myös) osasto, luokka, laji; kerta; tarkoitus, suunnitelma; riita, sanaharkka’, jagelda ’kinata, kiistellä, olla sanaharkassa’, jaguneda ’jakaantua; osittua’, jaotada ’osittaa, jakaa, jaottaa’ | li jaʾggə ’jakaa’, jaʾg (mon. jagūd) ’osa, osuus; osasto; murto-osa; annos’
~ ink jakkā, jako ’osa; jako’ | ka jakoa ’jakaa, jaella’, joata ’jakaa’, jakautuo, jaka(v)us ’jako; jakaus’, jako; jakarrus, jakarto ’jakaus’ | ly d́agada ’jakaa’, d́agardus, d́agardo ’jakaus’, d́ago ’jako’ | ve jagada ’jakaa’, jagarta ’tehdä jakaus’, jagardus ’jakaus’, jago ’jako’ | va jakā, jakauta ’jakautua, erota (talosta)’, (Kukk) jako ’osa niittyä, joka on jaettu’ | vi jagada, (murt.) jägada ’jakaa’, jagu, (murt.) jägu, E jago ’osa, osuus; (murt. myös) osasto, luokka, laji; kerta; tarkoitus, suunnitelma; riita, sanaharkka’, jagelda ’kinata, kiistellä, olla sanaharkassa’, jaguneda ’jakaantua; osittua’, jaotada ’osittaa, jakaa, jaottaa’ | li jaʾggə ’jakaa’, jaʾg (mon. jagūd) ’osa, osuus; osasto; murto-osa; annos’
= lp juokket ’jakaa’, juokko ’jako’ | mdE javoms, murt. javams, M javə̑ms ’erottaa, jakaa, erota, irtautua; ratkaista (arvoitus)’ | votj ĺuki̮ni̮, jukni̮, d́uki̮ni̮ ’jakaa’, ĺuk, juk, ĺuket, juket ’osa, pala’ | syrj jukni̮, jukni̮s ’jakaa’, juk, juke̮d, juke̮n ’osa’ (syrj > ostjI jö̆kan, E jŏkan, P jukan ’osa, osuus’) | ? vogI jaχtit, jaktət ’takaraivon ja niskan raja’ | ? ostjI ji̮γḷi̮, E jaχəl ’haarukka, haarukkamaisella kärjellä varustettu tanko t. tukipuu’, E jɔχəl ’levitettyjen jalkojen väli’, E jăχəp, jăγəp, P jĭγəp ’jakaus’, I jaγərt: ḷökən j., E jaχərt: lokən j. ’tienhaara’, P jaχart ’haarukka; (jalkojen, sormien, varpaiden) väli; haarautumiskohta (joen, tien), risteys’, I jăγti̮ ’hius’ || ? samJr jāχā- ’nylkeä’ | ? Jn johi-, johe- ’paloitella, esim. poro’ | ? T jakaĺiʾe- ’leikata (taljaa, lihaa), leikellä’, jagiʾe- ’paloitella (nyljetty poro)’ | ? slk čaka-, t́aga- ’paloitella’ | ? Km t́egǟr- ’murentaa’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 250a (sm ~ vi)
- Castrén 1844 EGS 142 (+ lp syrj)
- Lindström Suomi 1852 26 (+ md votj; ostj jukan)
- Ahlqvist 1856 WotGr 125 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 86 (+ ve)
- MUSz 1873–81 163–64 (ostj jukan < syrj)
- VW 1 1874 97–98 (+ li)
- Setälä 1890–91 ÄH 32 (+ ka)
- Halász 1894 NyK 24 467 (+ sam)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 47 (? sam)
- Paasonen 1917 Beiträge 54–55 (? sam), 265 (+ sam)
- Paasonen & Donner 1926 OstjW 28 (+ ostj jăχəp)
- SKES 1955 112 (+ ly, myös ostj sam)
- FUV 1955 17 (ei ostj ? sam)
- DEWOS 1968 335 (? ostj)
- Honti 1974 NyK 76 370–71 (+ vog, ostj jăγti̮)
- Häkkinen 1987 ES 68–69 (? ostj ? sam)
- UEW 1988 87 (myös vog ostj (uusia lisiä) sam)