EVE:jama

From Sanat

Etusivutunnus madallettuna.jpg

jama

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *jama

  • suomen jama
  • karjalan jama
  • vepsän '
  • vatjan jamo←
  • viron jama
  • eteläviron jama
  • liivin '

Levikki ja merkitykset

suomi
karjala
vatja
viro
Vaikka eri kielten ensisijaiset merkitykset vaihtelevat, 'verkon liitoskohta' tavataan suomesta, karjalasta ja pohjoisvirosta. Suomen sanan muita merkityksiä ovat 'sauma; raja; yhtymäkohta'. Karjalassa ensisijainen merkitys on 'liittymäkohta, raja', vatjassa 'liitos, yhtymäkohta', pohjoisvirossa 'liitoskohta'; 'kahden verkon yhtymäkohdan' ohella pohjoisviron sanalla tavataan myös merkitys 'kahden aidan yhtymäkohta'. Etelävirossa sanalle on kehittynyt merkitys 'arpi'.

Alkuperä

Kantasuomen sanalla on mahdollinen vastine saamelaiskielissä (turjan- ja kiltinänsaamea lukuunottamatta), esimerkiksi pohjoissaamen jumeš (monikossa jumežat) 'kaksonen (erityisesti eläimestä)'. Muissa etäsukukielissä ei varmoja vastineita ole, joten on epävarmaa, miten varhaiselle kantakielitasolle sana palautuu. Myöskään saamen ja itämerensuomen sanojen vastaavuus ei merkityserojen takia ole aivan varmaa, vaikka äänteellinen vastaavuus onkin säännöllinen. Mahdollisesti 'kaksonen' on ollut uralilaisen sanan alkuperäinen merkitys, josta sitten erilaiset 'liitoskohdan' merkitykset ovat kehittyneet kantasuomessa.

Merkityksen 'kaksonen' alkuperäisyyden puolesta puhuu se, että sana on luultavasti alun perin lainaa arjalaisen tai iranilaisen kantakielen sanasta *yamás tai Hyamás 'kaksonen'. Arjalaista sanaa edustaa muun muassa sanskritin yamáḥ 'kaksonen'.

Toisaalta kantasuomen sana voisi merkityksensä puolesta olla erillinen laina myös jostakin kanta-arjan verbin *yam- 'pitää yhdessä, liittää' johdannaisesta.