Etymologiadata talk:imsm:jama/th
Siirretty keskustelua sivulle Etymologiadata talk:imsm:jama.
Viittauskysymyksiä
Tämän kyseisen etymologian tutkimushistoriaan liittyen on pari kysymystä, jotka myös kytkeytyvät laajemmin tutkimushistoriasivujen rakenteeseen.
Koivulehto kannattaa tätä etymologiaa julkaisemattomassa käsikirjoituksessaan, johon väitöskirjassani viittaan. Lisätäänkö tänne viite käsikirjoitukseen?
Katz ei pidä tätä arjalaisetymologiaa vakuuttavana, vaan esittää aivan muuta arjalaista sanaa uralilaisen sanan originaaliksi. Tuleeko siis sivulle "Katz 2003 vastaan" ja sitten selitykseksi se toinen arjalaisetymologia, vai tuleeko Katzin etymologialle tällainen oma "taulukko"? Minä kritisoin Katzin etymologiaa väitöskirjassani, ja sekin tieto olisi hyvä saada esiin.
Joskus muistelen kahvihuonekeskusteluissa sovitun, ettei Katzin hassuimpia etymologioita tarvitse täällä käsitellä (siis samaan tapaan kuin väitöskirjassani). Tämä ei kuitenkaan ole hassuimmasta päästä, ja Katzin kritiikki tätä yleisesti hyväksyttyä etymologiaa kohtaan on myöskin ihan järkevää, joten se olisi hyvä mainita.
Vielä pari juttua tästä T.I. Itkosen alkuperäisestä ajatuksesta. Hän rinnastaa sanskritin sanan ims-saa sanueeseen ja kysyy "Olisiko kysymyksessä vanha iraanilainen lainasuhde?" SSAn tutkimushistoriassa on tästä syystä "~ m-int", mikä siis kuvastaa kyllä tilannetta varsin hyvin, koska Itkonen ei aivan selväsanaisesti esitä lainaetymologiaa, mutta toisaalta hän on kuitenkin ensimmäinen, joka tämän rinnastuksen esittää, ja aika vahvasti viittaa siihen, että laina on ollut kaverilla mielessä. SSA ja myöhemmät sukupolvet ovat nimenomaan täältä sen lainaetymologian oppineet, eivät itse keksineet. Varmaan on vähintäänkin OK mainita Itkosen etymologia tässä ekana, kuten lainaetymologioiden esittäjät on tapana?
Itkonen käyttää nykypäivän näkökulmasta epätavallista kirjoitustapaa sanskritin sanalle, siis j olisi nykyään y. SSA korjaakin tämän salakavalasti. Hänen käyttämänsä -s-loppuinen nominatiivi on myös tällainen historiallisesti oikea mutta abstrakti muoto, siis sanan lopussa se -s ei sanskritin nominatiivimuodossa tuollaisena säilyisi. Jätetäänkö tämä Itkoselle uskollisena näin ilman mitään tarkennuksia hakasulkeisiin tms.? Tiedän siis, että tutkimushistoria esitetään uskollisesti ja muuntelematta, pelkään vain jonkun ihmettelevän tällaisia epätavallisia kirjoitusasuja. Yleistajuisessa on toki "oikeampi" asu.
- Siis kyse tietystikin translitteraatiosta, mikä on meille kaikille selvää, ja siis meinasin että hyvä käyttää kv. standardin mukaan hyväksyttyjä muotoja aina, tässä nyt tutkimushistorian takia on poikkeusta, mutta ehkä ongelma ei ole niin suuri kuin pelkään.--Sholopainen (keskustelu) 26. huhtikuuta 2020 kello 00.50 (EEST)
Huomasin Juhon nyt aloittaneen päällekkäisen keskustelun, kopioin tämän tekstin sen alle suoraan, toivottavasti ei tule samat jutut moneen kertaan.--Sholopainen (keskustelu) 26. huhtikuuta 2020 kello 00.46 (EEST)
- Katz 2003 joo tulisi erillisenä arjalaisetymologiataulukkona.
- Mainitsisin toki Itkosen, kun tätä on kuitenkin kannatettu etymologiaksikin asti. Sikäli kun j- ja y-ovat tässä vain transkriptiovaihtoehtoja, niin minusta olisi riittävää ihan suoraan korjata, mutta saa toki laittaa hakasuluissa lähteenmukaisen asun jos haluat. Ylipäänsä "liian" tiedon mainitsemisesta ei ole haittaa. Säännöillä kuten "ei mainita pelkkiä rinnastuksia lainaetymologiana" päätarkoituksena lähinnä on kai jättää tietokannan tavoitekattavuudesta pois löysiä ja perustelemattomia heittoja joita ei ole myöhemmin kannatettu. --J. Pystynen (lähetä viesti) 26. huhtikuuta 2020 kello 01.04 (EEST)
- Hyvä, kiitos, kuulostaa asialliselta kaikki tämä, pävitittelen ja tarkentelen näitä siis! --Sholopainen (keskustelu) 26. huhtikuuta 2020 kello 01.10 (EEST)