Etymologiadata:imsm:ammu⇒
*ammu⇒
Vastineet:
- Suomi: ammultaa
- Karjala: ammultoa
- Vepsä: amulta
- Vatja:
- Pohjoisviro: ammutama
- Eteläviro: ammutama
- Liivi:
mksm. *ammu- (S.J.)
SSA:n sana-artikkeli
ammentaa (Agr kuv. »ette me caiken sinun Jumaludhes armon teutetyxen ammenaijsim»; yl.), ammeta (PSm), ammeltaa (Lönnr 1874; paik. PSm), ammultaa, ammuntaa (molemmat Agr) ’nostella, lappaa (et. vettä) / schöpfen’, ammen (: ammenen, Renv 1823; etup. itämurt.) ’veden ammennusastia; kaivoämpäri’ ~ ink ammultā ’ammentaa’ | ka ammultoa id. | ly am(m)ulta, amūda id. | ve amulta, -ūda, -urta id. | vi ammutada ’ammentaa’, ammendama (uud.) ’tyhjentää, käsitellä perinpohjin’
= mdE amuĺams, M amə̑ĺams id. | ostjI P um- ’ammentaa, viskata vettä (veneestä)’, I E umpə, P ompi ’vesikauha’ | vogP ūm- ’ammentaa’, I ūmp, P ūmpi ’ammennusastia’. — Samaan sgr kantaan *ama- (sm -mm- luult. sekund.) liittyviä ovat s.v. amme mainitut sanat.
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1859 Anteckn 80 (sm ~ ve)
- Ahlqvist 1861 MMdGr 149 (+ md)
- Ahlqvist 1880 NOstj 150 (+ ostj)
- Lehtisalo 1927 SUST 56 19 (ostj > samJr)
- Toivonen 1933 FUF 21 121 (+ ka vi)
- SKES 1955 17 (+ ly)
- FUV 1955 72 (? ostj)
- DEWOS 1967 97
- UEW 1988 7–8
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ahlqvist 1880: 150 | = haP ŭm- 'ammentaa' | |||||
| SKES 1955: s.v. ammentaa | = ers амольдямс, mkš amǝldams, haI um-, P 'ammentaa' | |||||
| DEWOS 1967: 97 | = mnsP ūm-, ha 'ammentaa' | |||||
| UEW 1986: s.v. ama- | x | Tarkennus: = md, mns, ha < kur *ama- | ||||
| Živlov 2014 ВЯР: 127 | x | Tarkennus: = md, mns (< kmns *ūm), ha (< kha *ūm) < kur *amma- | ||||
| UED 2020: s.v. amma- | x | Tarkennus: = md (< kmd *amǝlda-/*amǝĺd́a-), mns (< kmns *ūm ⇒ I ūmp, P ūmpi 'kauha, äyskäri'), ha (< kha *ūm ⇒ E umpǝ, P ompi 'kauha, äyskäri') < kur *amma- | suhde ksm, kmd *a ~ kmns *u osoittaa sanan *a-vartaloksi; ims -mm- alkuperäinen [vrt. paralleeleja]; ims -u- epäsäännöllinen |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kulonen 2010: 202 | + | ~ ampu- ⇐ *am(m)a = md, (⇒) mnsP ūmpi, haP ompi 'kauha, äyskäri' | ims passiivinen -u-johdin |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:ammëh:
Useissa johdoksissa on toisen tavun -u-: sm ammultaa, ammuntaa vastineineen koko pohjoisessa itämerensuomessa, viron ja eteläviron ammutama. Ensin mainittu johdostyyppi voi olla hyvinkin vanha, sillä mordvassakin on paralleeleja: ersän amoľďams, mokšan amǝldams.
Tätä -u-ta on vaikea liittää rekonstruktioon *amma, mutta kukaties se on tähän tarttunut *ammo-sanueesta, jos tämä onkin ollut *ammu < *aŋmə̑-w?. Mutta lieneekö 'ammottamisen' ja 'ammentamisen' yhteys ollut tarpeeksi läheinen aiheuttamaan uudelleenhahmottamista?
Tässä tapauksessa pidän mahdollisena, että varhaiskantasuomeen voisikin rekonstruoida *ama, koska muut uralilaiset kielet eivät UED:n mukaan tue geminaatta-m:n rekonstruoimista vartaloon, ja sekin on voinut levitä *ammu-sanueesta. --Sjunttila (keskustelu) 12. tammikuuta 2023 kello 21.45 (EET)
- Mitenkä muuten ammultaa, ammuntaa -johdoksiin mahtaa suhtautua ampua-verbi merkityksessä 'nousta yli laidan (nesteestä)'? Olisiko tämä ampua oikeastaan hyperkorrekti takaperoisjohdos ammuntaa-verbeistä? Vai voisiko ammennusverbien 2. tavun u olla (osin) tarttumaa ampu-sanueesta? Jälkimmäinen ehkä levikkisyistä epätodennäköistä, kun nesteen ampuminen tunnetaan vain pohjoisitämerensuomessa (ja saamessa). --Juha Kuokkala (keskustelu) 13. tammikuuta 2023 kello 01.06 (EET)
- Ampua-verbillä on varmaan ollut kaksivaiheinen merkityksensiirtymä. Useimmissa SMS:n esimerkkilauseissa (kohta I 3) ampuminen viittaa äkilliseen tapahtumaan kuten korkin ampaisemiseen pullosta nesteen paineen noustua. Tästä on vielä otettava toinen askel, jotta päästään saamelaiskielten merkityksiin 'kiehua yli (astian laidan)', 'nousta (vesi joessa)' ym. SMS:n esimerkeistä näin pitkälle on verbin merkitys kehittynyt mielestäni vain viimeisessä, Himangan lausumassa se (kahvi) ampuu taas pitkil laattiaa. Voisi kyllä ajatella, että verbi ammultaa on vaikuttanut tämän toisen askelen taustalla.
- Mutta että voisiko laajalevikkisten ammu-verbien -u- juontua ampu-verbistä, jota ei edes tavata Suomenlahden eteläpuolelta (nomini ampu lienee siihen nähden ensisijainen) ja jonka merkityssiirtymä 'ampumisesta' 'nesteen yli laidan nousemiseen' on aika pitkä? Jos jälkimmäinen merkitys tosiaan on yleissaamelainen, niin se pitää rekonstruoida kantasaameen ja sen kautta varmaan itämerensuomalaiseen lainanantajakieleenkin, joten ei minusta ole lainkaan mahdotonta, että se olisi kuulunut jo kantasuomen ampu-verbiin. --Sjunttila (keskustelu) 14. tammikuuta 2023 kello 14.41 (EET)
- Minulle nousi mieleen: Juha tarkasteli vähän aikaa sitten artikkelissa -pu-ainesta johtimena. Mitäpä jos ampua 'kuohua yli' ei olekaan sama verbi kuin ampua aseella, vaan onkin tässä merkityksessä alkujaan *am-pu- ja suorastaan samaa kantaa kuin amme-sanue? Siis merkitys alkujaan suunnilleen 'ammentautua', 'heittäytyä ulos'?
- Myös useimmat tässä ammultaa-tietueessa mainituista vastineista voisivat olla suorastaan myös ksm. asusta *ambulta-, ainoastaan vepsä–lyydi hankaa vastaan. Periaatteessa voisi olla karjalasta levinnyt sana, mutta ei mitenkään suoraan kyllä osoita tällaisesta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 14. tammikuuta 2023 kello 19.21 (EET)