Etymologiadata:imsm:ammo

*ammo

Vastineet:

• Suomi: ammo
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja: ammullaa⇐
• Pohjoisviro: ammuli⇐
• Eteläviro: ammulõ⇐
• Liivi: amtlõ⇐

mksm. *ammo < kksm. *ammo < vksm. *aŋma-w (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

ammo (harv. itsenäisenä sanana; paik. EHäme) ’suusta avartuva / weit offen’, et. länsimurt. paikallissijoissa adv:nä ammolla(an, -nsa) (Raam 1642), (apposen) ammolleen, ammossa (suin) jne., ammokas (Satak EHäme) ’suusta levenevä’, ammottaa (Agr; yl.), ammotella (Agr)
~ ink (sū) ammillā ’ammollaan’ | va (sū) ammullā id. | vi ammuli, (murt.) ammu id., ammuda, ammutada ’olla ammollaan, avata suu ammolleen’ | li am(t)lə, antlə (< *ammotte̮le̮-) ’haukotella’

= lpKo āmmăsed, Kld ammseđ, T ǡm(me)zed ’haukotella’ | tšerL omeštäm id.

Deskr.-sävyinen sana; samantapainen on samJr ńaŋeu, naŋemta-, slk mm. āmak, āmbak, āmmaŋ, Km āmoiĺam ’haukotella’.

Lähdekirjallisuus:

• Setälä 1912–14 FUFA 12 23 (lp ~ tšer ~ sam)
• Setälä 1915 SUSA 30:5 61
• T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 5 (sm ~ lp)
• Kettunen 1938 LivW 9 (+ vi li)
• SKES 1955 17
• EEW 1982–83 72–73

[ammo Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
SKES 1944: s.v. ammo					= saaKo ämmVs- (Kld, T), maL omeštäš: -äm, ?nen ńaŋeu-, slk āmmV, kam āmoi-) 'haukotella'
Aikio 2014 UH: 2–3	x	+			Tarkennus: saa ← ims = maL slk kam = ngan ŋamiaĺəsa 'haukotella'	kur *a- > ksaa *vuo-

Johdos

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Aikio 2014 UH: 2–3			+		= maL omeštäš: -äm, ngan ŋamiaĺəsa, slk āmmV, kam āmoi 'haukotella' < kur *aŋ-mV- ⇐ kur *aŋə 'aukko, suu'	Samojedikielissä on rinnakkainen johdos *aŋkV- 'haukotella'
Aikio 2015 SUSA: 57					Tarkennus: tähän myös maI omeštaš: -am 'puhua unissaan'; kur *aŋmo- ⇐ *aŋa- 'avata'
UED 2020: s.v. aŋmV-	x	+			Tarkennus: = ma (< kma *omešt-) sam (< ksam *ammu-) < kur *aŋmV- ⇐ *aŋə/*aŋa- 'aukko, suu'	johdin tunnistamaton; slk muodon āmmV geminaatta osoittaa, että *-ŋm- > *-mm- vasta ksam ja ksm vaiheissa [perusteluin]; samanlaista merkityksenkehitystä kur kannan muillakin johdoksilla [esimerkkejä]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:ammo

Keskustelu

Eikö mksm. rekonstruktio voisi olla myös *ammu < *aŋmə̑-w? Suomen ammo, ammollaan ja ammottaa sisältävät kyllä -o-n, mutta vatjassa on ammullaa. Vatjan -u- voi toki olla myös viron vaikutusta, mutta suomen -o- voisi selittyä homonymian välttämisellä ammua- ja ampua-sanueitten suuntaan.

Tätä mietin siksi, että UED:n rekonstruktio on *aŋmV-, kun taas *ammëh perustuu UED:n mukaan asuun *amma. Tämän sanan useissa johdoksissa on kuitenkin toisessa tavussa -u-: sm ammultaa, ammuntaa vastineineen koko pohjoisessa itämerensuomessa, viron ja eteläviron ammutama, kaikki 'ammentaa'. *lta-johdostyyppi voi olla hyvinkin vanha, sillä mordvassakin on paralleeleja: ersän amoľďams, mokšan amǝldams. Jos *aŋmV- olisikin *aŋmə̑- ja sen johdos *ammu- 'haukotella; ammottaa', niin tämä olisi tietyn semanttisen yhteyden kautta saattanut muuntaa myös muodon *amma-lta 'ammentaa' muotoon *ammulta-. Mutta lieneekö 'ammottamisen' ja 'ammentamisen' yhteys ollut tarpeeksi läheinen aiheuttamaan uudelleenhahmottamista? --Sjunttila (keskustelu) 12. tammikuuta 2023 kello 21.46 (EET)