ammo

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *ammo

suomen ammo
karjalan '
vepsän '
vatjan ammullaa←
viron ammuli←
eteläviron ammulõ←
liivin amtlõ←

Levikki ja merkitykset

suomi · vatja · viro · eteläviro · liivi

Suomen sanasta ammo 'suusta levenevä, avartuva' on vain hämäläis- ja savolaismurteiden raja-alueelta muutama havainto. Suomessa, inkeroisessa ja kaikkialla Suomenlahden eteläpuolisessa itämerensuomessa on kuitenkin yleisiä johdoksia samasta kannasta, esimerkiksi ammollaan ja ammottaa. Ne viittaavat yleensä suuhun, kuiluun tms. levällään auki olevaan paikkaan. Liivin vastineena on verbi amtlõ 'haukotella'.

Alkuperä

Koko ammo-sanue on johdettu myöhäiskantasuomeen rekonstruoitavasta *ammo-vartalosta, mutta ei ole lainkaan varmaa, jatkaako suomen murteista tavattu ammo sitä suoraan vai onko se myöhäinen takaperojohdos jostakin *ammo-vartalon johdoksesta.

Myöhäiskantasuomen *ammo-vartalolla on etäsukukielissä vastineina mäkimarin omeštaš, nganasanin ŋamaĺəsa, selkupin āmmu- ja kamassin aʔmojʔĺam, jotka kaikki merkitsevät 'haukotella'. Ilmeisesti tämä on myös itämerensuomen verbin *ammo-(tta-) alkuperäinen merkitys. Niittymarissakin verbillä on vastine omeštaš, mutta se merkitsee 'unessa puhumista'.

Verbivartalo palautuu kantauralin asuun *aŋ-ma-, joka on johdettu sanasta *aŋə̑ 'suu, aukko' tai *aŋa- 'avata'. Näiden johdoksia ovat myös suomen sanojen avata ja aukko kantamuodot.