Etymologiadata:imsm:viherä
*viherä
Vastineet:
mksm. *viherä < kksm. *wišerä < vksm. *wišä-rä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
vihreä (Hemm 1616 vihrjäst ’vihreästi’; yl. et. LSm) ’grün’, yhd. vaalean-, tummanvihreä, lehtivihreä, rinn. viherä, viheriä (Agr), johd. viheriäinen (Agr), vihertää, vihertyä, viheriöidä, vihertävä
~ ink vihhērä ’vihanta; vihreä’ | ve viher id. | va (Tsv) viher (g. -ä) ’vihreä, vihanta’ | li vīʾri ’keltainen’
~ ink vihhērä ’vihanta; vihreä’ | ve viher id. | va (Tsv) viher (g. -ä) ’vihreä, vihanta’ | li vīʾri ’keltainen’
= tšerL ə̑žar, I užar ’vihreä; nuori’ | ?? unk virít, virul ’kukkia; vihannoida’, virág ’kukka’; johd:ia sanasta *viša, jota edustavat mdE ožo, M murt. ožə̑ (< E) ’keltainen’ | votj vož ’vihreä; kehittymätön, pieni’ | syrj vež ’(vaalean-, ruohon)vihreä; keltainen; niitty’; tämä kantasana on todennäk. sama kuin sm sana viha vastineineen, ks. tätä. Ks. myös vehreä.
Lähdekirjallisuus:
- Fábián 1861 MNyszet 6 34 (sm ~ syrj)
- Budenz 1867 NyK 6 471 (+ li tšer unk)
- Europaeus 1868 Suomi 2:7 71–72 (+ votj)
- Ahlqvist 1871 KO 82–83 (← viha ’sappi’)
- Vasverő 1887–90 NyK 21 50 (+ md; ~ tšer votj syrj; samaa sanuetta kuin viha)
- Paasonen 1896 KielLis 42 (sm ~ li md)
- Kettunen 1922 LVeHA 1 82 (+ ve)
- Jacobsohn 1922 AuU 27–29 (’viha’ (sm lp votj syrj) ja ’vihreä’ (sm md votj syrj) kuuluvat yhteen; < arj)
- Wichmann 1923 TscherT 50 (sm ~ tšer)
- Toivonen 1933 FUF 21 95 (sm ~ md tšer votj)
- FUV 1955 140–41 (s.v. viha)
- Joki 1973 SUST 151 346 (kuuluu yhteen viha sanueen kanssa, joka < arj)
- SKES 1978 1739 (+ ink ka (? < sm) va)
- *Koski 1983 Väri 113–31
- Sammallahti 1988 UrLang 554 (sm ~ md tšer votj syrj)
- Grünthal 1996 COIFU 5 49 (+ mdM murt. ožə̑ ’keltainen’ < mdE) Lisää kirjallisuutta s.v. viha
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ahlqvist 1871: 82–3 | ~ vihanta ⇐ viha 'väkevä neste, sappi, myrkky' | |||||
| Jacobsohn 1922: 26–9 | + | + | + | Tarkennus: ~ vihanta ⇐ viha = ers ожо 'keltainen', udm вож 'vihreä; raaka, kypsymätön', ko веж 'vihreä (kasvi)' ← ar mm. 'vihreä' > mia viṣá- 'myrkky, myrkyllinen' , av viš(a)- 'myrkky', vrt. lat vīrus 'myrkky' ⇒ viridis 'vihreä; kukoistava', vireō 'vihannoin, viheriöin, olen voimissani' | Ie vastineet osoittavat jo kantasanan ar lähtömuodon yhdeksi merkitykseksi 'vihreä' | |
| Hakulinen 1941: 117 | + | Puolesta | [Ksm] *rA-johdoksia ovat kamara [⇐ kama], sm murt. mantera ⇐ mantu ja viherä ⇐ viha | |||
| Hakulinen 1950 SUST: 189–95 | x | x | x | Tarkennus: ~ vihanta ⇐ viha = ers, ma ужар, L ыжар 'vihreä', pe ← ar > mia av, vrt. lat | Kantasanan vanhin sgr merkitys 'vihreä', josta > 'karvas' > yhtäältä 'myrkky, myrkyllinen' ja toisaalta > 'viha' | |
| Joki 1973: 346–7 | + | + | Tarkennus: ~ vihanta ⇐ viha = ers ma pe < ksm–pe *viša- ← ar > mia av, vrt. lat | Kantasanan vanhin sgr merkitys 'myrkky, myrkynvärinen, myrkyllisen makuinen', josta > 'vihreä' ja 'karvas' | ||
| Koski 1983: 103–7 | + | + | x | Tarkennus: ~ vihanta (?ksm jälkeisiä) possess. johdoksia ⇐ viha = ers pe, erillisjohdoksena ⇒ ma < ksm–pe *viša 'myrkkyneste' ← ar *viša 'myrkkyneste' | Kantasanan vanhin merkitys 'myrkkyneste', josta jo ims–pe > 'orgaaninen neste; kosteus': alkuaan väri on ollut pragmaattispohjainen saattopiirre, sillä erilaisten eritteiden, luonnonnesteiden (myös sapen) melko yleinen väri on vihreänkeltainen, kellanvihreä t. vihreä. | |
| NES 2004: s.v. vihreä | Tarkennus: selitetty ⇐ [esiksm] *wiša- 'vihreä' > viha | |||||
| Vaba 2021 ESA: 153 | + | Puolesta | Ksm *rA-johdos on myös ahera ⇐ *aho | |||
| Aikio 2025 FUF: 19–21 | - | Vastaan | Merkityksenkehitykselle 'myrkky' > 'myrkynvärinen' > 'vihreä' ei selviä paralleeleja |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aikio 2025 FUF: 11, 19–21 | x | x | ~ vihanta ? ⇐ kur *wiša 'vihreä' (> ers ожо 'keltainen', (kma *ŭž-ar >) ma užar ужар, L ə̑žar ыжар 'vihreä', udm вож 'vihreä; raaka, kypsymätön', ko веж 'vihreä (kasvi)', haS wăstǝ 'vihreä, raaka') ← ar *wiš-, vrt. lat viridis 'vihreä; kukoistava', vireō 'vihannoin, viheriöin, olen voimissani', ?msk vísir 'itu', ?lt vaĩsius 'hedelmä', veĩsti 'kantaa hedelmää', vìsti 'lisääntyä' < kie *wis- | Jos kar kielessä on ollut ie sanueen vastine, siinä on edustunut RUKI-muutos *s > *š[; ks. hantin äänne-edustuksista] |