Etymologiadata:imsm:mandër

From Sanat

*mandër

Vastineet:

mksm. *mandër < kksm. *mantëri < vksm. *mantǝ̑rǝ̑ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

manner (rinn. mantere, Agr yks. g. manderen, partit. mannerta, mon. iness. manderis; laajalti murt., tav. konneksiossa maat ja mantere(e)t), mantera (WK 1701 partit. Hänen - - Manderans), manteri (Lönnr 1874) ’Festland, Kontinent
~ ink manteremannermaa (vastak. meri, saaret)’ | ka mannersuuri yhtenäinen maa-alue saaren vastakohtana, manner’ | ly mandermaa, joka määrättyjen väliaikojen jälkeen jaettiin uudestaan talonpoikien kesken’ | vi mander, manner (g. mandri, mandra) ’manner, mannermaa’ (vanh. ims lainoja ovat lpE maadderekodan seinä, vars. seinän alaosa’, Lu māttarpuun oksiston, kodan jne. alin, laajin osa; horisontti; esi-isät’, N māddâr-, In maadar-alkujuuri’, T mānda̮rmanner; maakaista, jolle kodan seinä on pystytetty, ja maapenger ulkoseinustalla’, N māddâr-agˈgjakantaisä’, māddâr-akˈkokantaäiti’; samoin ims > ven murt. mandera, mandaramanner’)
? = votj mudormyyttinen olento, jolle kesäkodassa uhrataan; uhrikodan pyhä nurkka’ | syrj (Wied) mudörpohja, talon pohja’. Saman kantasanan johd. kuin mantu (ks. tätä).
Lähdekirjallisuus:
  • Castrén Suomi 1842 :4 8 (Lönnrotin tiedonanto; lp madder ? < sm)
  • Sjögren 1853 IRJaSMat 159 (ven ~ sm)
  • Genetz 1877 KL 53 (~ mantu)
  • Wiklund 1896 SUST 10 312 (sm ~ lpT mandir, N maddar- jne.; ~ ? sm maa, mantu)
  • Wichmann 1903 SUST 21 24 (sm ~ votj syrj)
  • Pogodin 1904 Severnorussk 42 (sm ~ ka; > ven)
  • Setälä 1911–12 FUF 12 209 (votj)
  • Kalima 1915 OLR 162 (+ vi; ims > ven)
  • T. I. Itkonen 1943 KV 22 49 (lpT < ka)
  • SKES 1958 333 (+ ly; lp kaiketi < sm)
  • E. Itkonen 1960 LpChr 139 (lp < sm)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:mandër/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:manner

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:mandër