Etymologiadata:imsm:viha-nta
*viha-nta
Vastineet:
mksm. *viha-nta < kksm. *wiša < vksm. *wïša (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
vihanta (Alm 1780; itä- ja hämmurt., paik. Pohjanm) ’grün, grünend, sprießend’, murt. myös ’tumma, sateenkarvainen (pilvi)’, johd. vihanto (Raam 1642), vihannoida, vihannes (uud. 1880–90-luv.)
~ ink vihanta ’vihanta, vihreä; tuleentumaton (vilja)’ | ka vihanta ’id.; nuorekas; sateenkarvainen (pilvi, taivas)’ | ly vihand(e̮) ’vihanta, vihreä (ruis, ruoho)’ | ve vihand ’vihanta, vihreä; tuleentumaton (vilja); tuore, raaka’
~ ink vihanta ’vihanta, vihreä; tuleentumaton (vilja)’ | ka vihanta ’id.; nuorekas; sateenkarvainen (pilvi, taivas)’ | ly vihand(e̮) ’vihanta, vihreä (ruis, ruoho)’ | ve vihand ’vihanta, vihreä; tuleentumaton (vilja); tuore, raaka’
= syrj veže̮dni̮ ’vihannoida; kellertyä; tehdä vihreäksi t. keltaiseksi’. — Ims ja syrj todennäk. rinnakkaisia johd:ia sanasta viha (ks. tätä), vrt. myös vihreä.
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1871 KO 82–83 (vihreä, vihanta ~ viha ’kirpeä neste, sappi’)
- Budenz 1886–87 NyK 20 420 (sm vihanta ← viha ’? sappi’)
- Setälä 1890–91 ÄH 275 (sm ~ ka ve)
- Genetz 1896 ETV 41 (sm ~ md ožo ’keltainen’)
- Jacobsohn 1922 AuU 27
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 182 (vihanta, vihreä (~ md tšer votj syrj) mahd. sama kuin viha (~ votj syrj))
- FUV 1955 140
- FUV2 1977 151
- SKES 1978 1732–34 (s.v. viha; sm ~ ka ly ve)
- Koski 1983 Väri 114–16 (+ ink; mahd. < sm)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ahlqvist 1871: 82–3 | ~ viherä ⇐ viha 'väkevä neste, sappi, myrkky' | |||||
| Jacobsohn 1922: 26–9 | + | + | + | Tarkennus: ~ viherä ⇐ viha = ers ожо 'keltainen', udm вож 'vihreä; raaka, kypsymätön', ko веж 'vihreä (kasvi)' ← ar mm. 'vihreä' > mia viṣá- 'myrkky, myrkyllinen' , av viš(a)- 'myrkky', vrt. lat vīrus 'myrkky' ⇒ viridis 'vihreä; kukoistava', vireō 'vihannoin, viheriöin, olen voimissani' | Ie vastineet osoittavat jo kantasanan ar lähtömuodon yhdeksi merkitykseksi 'vihreä' | |
| Hakulinen 1950 SUST: 189–95 | x | x | x | Tarkennus: ~ viherä ⇐ viha = ers, ma ужар, L ыжар 'vihreä', pe ← ar > mia av, vrt. lat | Kantasanan vanhin sgr merkitys 'vihreä', josta > 'karvas' > yhtäältä 'myrkky, myrkyllinen' ja toisaalta > 'viha' | |
| Joki 1973: 346–7 | + | + | Tarkennus: ~ viherä ⇐ viha = ers ma pe < ksm–pe *viša- ← ar > mia av, vrt. lat | Kantasanan vanhin sgr merkitys 'myrkky, myrkynvärinen, myrkyllisen makuinen', josta > 'vihreä' ja 'karvas' | ||
| Koski 1983: 103–7 | + | + | x | Tarkennus: ~ viherä (?ksm jälkeisiä) possess. johdoksia ⇐ viha = ers pe, erillisjohdoksena ⇒ ma < ksm–pe *viša 'myrkkyneste' ← ar *viša 'myrkkyneste' | Kantasanan vanhin merkitys 'myrkkyneste', josta jo ims–pe > 'orgaaninen neste; kosteus': alkuaan väri on ollut pragmaattispohjainen saattopiirre, sillä erilaisten eritteiden, luonnonnesteiden (myös sapen) melko yleinen väri on vihreänkeltainen, kellanvihreä t. vihreä. | |
| Koivulehto 2001 StOr: 374 | x | Puolesta (vasta-argumentein) | Johdin -ntA käytössä nominikantaisena vain sanoista isäntä, emäntä, vihanta sekä paikannimistä ja eräiden sanojen murrevarianteista | |||
| Katz 2003: 89 | Tarkennus: ⇐ ksm–pe *wīša (⇒ ma; > pe) ← vkar *wišɔ́m > mia av | |||||
| Aikio 2025 FUF: 19–21 | - | Vastaan | Merkityksenkehitykselle 'myrkky' > 'myrkynvärinen' > 'vihreä' ei selviä paralleeleja |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aikio 2025 FUF: 11, 19–21 | + | x | ~ viherä ? ⇐ kur *wiša 'vihreä' (> ers ожо 'keltainen', (kma *ŭž-ar >) ma užar ужар, L ə̑žar ыжар 'vihreä', udm вож 'vihreä; raaka, kypsymätön', ko веж 'vihreä (kasvi)', haS wăstǝ 'vihreä, raaka') ← ar *wiš-, vrt. lat viridis 'vihreä; kukoistava', vireō 'vihannoin, viheriöin, olen voimissani', ?msk vísir 'itu', ?lt vaĩsius 'hedelmä', veĩsti 'kantaa hedelmää', vìsti 'lisääntyä' < kie *wis- | Jos kar kielessä on ollut ie sanueen vastine, siinä on edustunut RUKI-muutos *s > *š[; ks. hantin äänne-edustuksista] |