Etymologiadata:imsm:viha
*viha
Vastineet:
mksm. *viha < kksm. *wiša < vksm. *wïša (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
viha (Agr; yl.) ’Haß’, murt. ja vanh. myös ’vihollisuus, sota (Gan 1787 »ison wihan aika (1713–21)»); (käärmeen) myrkky (Agr); ihottuma, tulehdus’, yhd. (hist.) isoviha, pikkuviha (1742–43), maanviha ’ihottuma t. tauti, jonka arvellaan tarttuneen maasta’, kylmänviha ’paleltuma’, tulenviha(t) ’palamisen aiheuttama kipu’, ruohon-, lehdenviha (PESatak, paik. VarsSm KaakkHäme) ’tuoreesta ruohosta t. lehdistä tarttuva vihreä väri’, johd. vihata, vihastua, vihoitella, viho(i)ttaa, vihainen (Agr), vihollinen (Agr), viholainen (Schr 1637 vihalainen) ’muurahainen; nokkonen; ampiainen’, ks. erikseen vihakka, vihanta, viheliäinen, vihreä
~ ink viha ’viha; kipeän ärsytys’, vihata, vihhain ’vihainen’, vihollīn ’vihollinen’ | ka viha ’viha; myrkky; taudin aiheuttava (maaginen) voima; tulehdus’, vihata ’vihata; vihoitella, vaivata (kipu)’, vihaine ’vihainen; pureva; kitkerä; ärtynyt’ | ly viha ’viha; (käärmeen) myrkky’ | ve viha ’viha; käärmeen myrkky t. sen aiheuttama kipu’ | va viha ’viha, kiukku; vaino; kitkerä, karvas’, (Tsv) vihat(a) ’vihata’, vihain ’vihainen, kiukkuinen’ | vi viha ’viha, kauna; (käärmeen) myrkky; kitkerä, karvas’, vihata ’vihata’, vihane ’vihainen; myrkyllinen’ | li vijā ’myrkky; piipun ihvi; puun kuoren alla oleva kitkerä kerros’, viʾijə ’vihastua; olla vihainen’, viʾjji ’myrkyllinen’ (ims > lpN vâšše (Pi Lu In Ko) ’viha’)
~ ink viha ’viha; kipeän ärsytys’, vihata, vihhain ’vihainen’, vihollīn ’vihollinen’ | ka viha ’viha; myrkky; taudin aiheuttava (maaginen) voima; tulehdus’, vihata ’vihata; vihoitella, vaivata (kipu)’, vihaine ’vihainen; pureva; kitkerä; ärtynyt’ | ly viha ’viha; (käärmeen) myrkky’ | ve viha ’viha; käärmeen myrkky t. sen aiheuttama kipu’ | va viha ’viha, kiukku; vaino; kitkerä, karvas’, (Tsv) vihat(a) ’vihata’, vihain ’vihainen, kiukkuinen’ | vi viha ’viha, kauna; (käärmeen) myrkky; kitkerä, karvas’, vihata ’vihata’, vihane ’vihainen; myrkyllinen’ | li vijā ’myrkky; piipun ihvi; puun kuoren alla oleva kitkerä kerros’, viʾijə ’vihastua; olla vihainen’, viʾjji ’myrkyllinen’ (ims > lpN vâšše (Pi Lu In Ko) ’viha’)
= votj vož ’viha, kiukku’, vožalni̮ ’himoita’ | syrj vež ’kateus’, vežalni̮ ’kadehtia’
< k-arj (k-ir) *viša-, vrt. m-int viṣám, av vīša- ’myrkky’, pehl viš ’myrkky; sappi’ (samaa ieur alkuperää kuin lat virus ’neste, mehu; myrkky’).
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 535 (sm ~ lpR)
- Ganander 1787 NFL 3 315 (+ vi)
- Lönnrot 1854 Enare 259 (+ lpN In)
- Ahlqvist 1856 WotGr 161 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 112 (+ ve)
- Europaeus 1868 Suomi 2:7 71–72 (sm vihreä ~ tšer votj syrj), 109 (sgr < ieur)
- MUSz 1873–81 715 (sm vi ~ lp votj syrj)
- Anderson 1879 Studien 279 (+ li; ~ m-int; sama sana kuin vihanta, vihreä jne.)
- Setälä 1890–91 ÄH 274–75 (+ ka)
- Munkácsi 1899 NyK 29 6 (← Tomaschek; sm ~ m-int)
- Setälä 1908–10 FUF 8 79 (sgr < arj)
- Jacobsohn 1922 AuU 27–29 (’viha’ (sm lp votj syrj) ja ’vihreä’ (sm md votj syrj) kuuluvat yhteen; < arj)
- H. Sköld 1927 FUF 18 221–22 (< ieur)
- Collinder 1934 IUS 71–72
- Hakulinen 1950 SUST 98 189–95 (+ ly; sgr < k-arj; laajasti semantiikkaa)
- E. Itkonen 1953 FUF 31 182 (lp < sm; viha (~ votj syrj) mahd. samaa alkuperää kuin vihanta, vihreä (~ md tšer votj syrj))
- FUV 1955 140–41 (sgr (sm viha, vihanta, vihreä ~ lp md tšer votj syrj) ~ ieur)
- Katz 1970 NyK 72 147 (< m-int dviš ’viha’)
- Joki 1973 SUST 151 346–47 (< arj)
- FUV2 1977 151
- SKES 1978 1732–34 (+ ink; < k-arj t. ir)
- Rédei 1986 SbÖAW 468 63 (sgr < k-arj t. k-ir)
- UEW 1988 823–24
- Sammallahti 1988 UrLang 554 (viha ~ votj syrj, erikseen vihreä)
- Parpola 1999 Poluilla 201–02 (vihata erikseen < k-arj *dviš- ’vihata’)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1908 FUF: 79 | + | = udm вож 'vihreä; raaka, kypsymätön; viha', ko веж 'vihreä (kasvi); vaalea (tukka); pureva (pakkanen); kateus; (murt.) viha' ← ar, vrt. mia viṣá- 'myrkky, myrkyllinen', [m]av viša- 'myrkky' | ||||
| Jacobsohn 1922: 26–9 | + | + | + | Tarkennus: (⇒ vihanta, viherä) = ers ожо 'keltainen', pe < ksgr *viša ← ar > mia av | Merkitykset 'myrkky' ja 'viha' yhdistyvät myös unk sanassa mérëg, joka ← oss marg 'myrkky'. Lähtömuoto ~ [kr] ἰός 'myrkky', lat vīrus 'myrkky' ⇒ viridis 'vihreä; kukoistava', vireō 'vihannoin, viheriöin, olen voimissani'; ie vastineet osoittavat jo kantasanan ar lähtömuodon yhdeksi merkitykseksi 'vihreä' | |
| Hakulinen 1950 SUST: 189–95 | x | x | x | Tarkennus: (⇒ vihanta, viherä) = ers, ma ужар, L ыжар 'vihreä', pe ← ar > mia av, vrt. lat | Vanhin sgr merkitys 'vihreä', josta > 'karvas' > yhtäältä 'myrkky, myrkyllinen' ja toisaalta > 'viha' | |
| Katz 1970: 148 | - | Vastaan | Merkitys 'myrkky' vain itämerensuomessa | |||
| Joki 1973: 346–7 | + | + | Tarkennus: (⇒ vihanta, viherä) = ers ma pe < ksm–pe *viša- ← ar > mia av, pehlevin wiš 'myrkky, sappi', vrt. lat | Vanhin sgr merkitys 'myrkky, myrkynvärinen, myrkyllisen makuinen', josta > 'vihreä' ja 'karvas' | ||
| Koski 1983: 103–7 | + | + | x | Tarkennus: (⇒ vihanta, viherä) = ers pe, (⇒) ma < ksm–pe *viša 'myrkkyneste' ← ar *viša 'myrkkyneste' | Kantasanan vanhin merkitys 'myrkkyneste', josta jo ims–pe > 'orgaaninen neste; kosteus': alkuaan väri on ollut pragmaattispohjainen saattopiirre, sillä erilaisten eritteiden, luonnonnesteiden (myös sapen) melko yleinen väri on vihreänkeltainen, kellanvihreä t. vihreä. | |
| Rédei 1986: 63–4 | + | + | Tarkennus: (⇒ vihanta, viherä) = ers ma pe < ksm–pe *wiša- ← ar > mia av, pehlevi | |||
| Parpola 1999 BkFnf: 201–2 | + | Tarkennus: viha 'myrkky' < ksm–pe *wiša ← kar t. kir *viša- > mia, av; ≠ viha, vihata | Lähtömuoto < kie *wis-ó- (> tokA wäs B wase 'myrkky') ~ *wīs-ó- > kr lat, miir fī 'myrkky' ⇐ *wis- ~ *wīs- (⇒ av vīš) | |||
| EWTsch 2013: s.v. užar | x | + | Puolesta | Md ja ma pyöreä takavokaali ksm *i:n säännöllinen vastine takavokaalisissa sanoissa. {Ks. marin merkityksenkehityksestä] | ||
| Holopainen 2019: 309–10 | + | + | + | Tarkennus: viha 'myrkky' = ers, (⇒ kma *ŭžar >) ma, (kpe *vež >) pe < kur *wiša ← kar / kir *wiš- > mia mav pehlevi; ? = viha, vihata | ||
| Aikio 2025 FUF: 19–21 | x | x | + | Tarkennus: viha 'myrkky' (? = viha, vihata = ?ma murt. užeδam 'vihaan', udm вож 'viha', ko веж 'pureva (pakkanen); kateus), (murt.) viha' < kur *wiša ← kar *wiša- > mia av; ≠ ims ers ma pe värinnimitykset ⇒ vihanta, viherä | [Ks. mahdollisen ma vastineen äänne-, muoto- ja merkitysyhteyksistä;] Merkityksenkehitykselle 'myrkky' > 'myrkynvärinen' > 'vihreä' ei selviä paralleeleja; [Ks. rinnakkaisia merkityskehityksiä 'myrkky' > 'viha';] vaikka 'myrkky'- ja 'viha'-sanat olisivat erilähtöisiä, niiden homonymian on täytynyt johtaa kansanetymologiseen yhdistymiseen |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Katz 1970: 147–8 | + | + | + | ← ar, vrt. mia dviṣ 'vihamielisyys, viha, vastenmielisyys', vav daibiš[-], mav tbiš[- 'loukata'] | ||
| Parpola 1999 BkFnf: 201–2 | + | Tarkennus: ~ vihata < ksgr *viš- ← kar *dviš- > mia dviṣ- 'vihata', dviṣ, dveṣa- 'viha', av daibišenti 'vihaavat, vihoittelevat'; ≠ viha 'myrkky' | Lähtömuoto ⇐ [ar] *dbis- 'kahdesti, kahtia', vrt. sa | |||
| Holopainen 2019: 310 | x | + | Tarkennus: < kur *wiša joko = viha 'myrkky' t. ← kar *dwaiš- > mia vav (myös daibišwat) mav (myös dwiš-) | Ar *dw- > ur w- mahdollinen, vaikka vailla paralleeleja. Lähtömuoto < kie *dweis- | ||
| Aikio 2025 FUF: 19–21 | x | x | + | Tarkennus: viha, vihata = ?ma murt. užeδam 'vihaan', udm вож 'viha', ko веж 'pureva (pakkanen); kateus), (murt.) viha' < kur *wiša ← kar *wiša- > mia av; ? = viha 'myrkky'; ≠ ims ers ma pe värinnimitykset ⇒ vihanta, viherä | [Ks. mahdollisen ma vastineen äänne-, muoto- ja merkitysyhteyksistä; ks. rinnakkaisia merkityskehityksiä 'myrkky' > 'viha';] vaikka sanat 'myrkky' ja 'viha' olisivat erilähtöisiä, niiden homonymian on täytynyt johtaa kansanetymologiseen yhdistymiseen |
Käsittelemätön etymologia: (Katz 2003: 148–9) ← vkar akk. *twíša > mia tvíṣ(i)- 'kiihtymys'