Etymologiadata:imsm:viha
*viha
Vastineet:
mksm. *viha < kksm. *wiša < vksm. *wïša (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
viha (Agr; yl.) ’Haß’, murt. ja vanh. myös ’vihollisuus, sota (Gan 1787 »ison wihan aika (1713–21)»); (käärmeen) myrkky (Agr); ihottuma, tulehdus’, yhd. (hist.) isoviha, pikkuviha (1742–43), maanviha ’ihottuma t. tauti, jonka arvellaan tarttuneen maasta’, kylmänviha ’paleltuma’, tulenviha(t) ’palamisen aiheuttama kipu’, ruohon-, lehdenviha (PESatak, paik. VarsSm KaakkHäme) ’tuoreesta ruohosta t. lehdistä tarttuva vihreä väri’, johd. vihata, vihastua, vihoitella, viho(i)ttaa, vihainen (Agr), vihollinen (Agr), viholainen (Schr 1637 vihalainen) ’muurahainen; nokkonen; ampiainen’, ks. erikseen vihakka, vihanta, viheliäinen, vihreä
~ ink viha ’viha; kipeän ärsytys’, vihata, vihhain ’vihainen’, vihollīn ’vihollinen’ | ka viha ’viha; myrkky; taudin aiheuttava (maaginen) voima; tulehdus’, vihata ’vihata; vihoitella, vaivata (kipu)’, vihaine ’vihainen; pureva; kitkerä; ärtynyt’ | ly viha ’viha; (käärmeen) myrkky’ | ve viha ’viha; käärmeen myrkky t. sen aiheuttama kipu’ | va viha ’viha, kiukku; vaino; kitkerä, karvas’, (Tsv) vihat(a) ’vihata’, vihain ’vihainen, kiukkuinen’ | vi viha ’viha, kauna; (käärmeen) myrkky; kitkerä, karvas’, vihata ’vihata’, vihane ’vihainen; myrkyllinen’ | li vijā ’myrkky; piipun ihvi; puun kuoren alla oleva kitkerä kerros’, viʾijə ’vihastua; olla vihainen’, viʾjji ’myrkyllinen’ (ims > lpN vâšše (Pi Lu In Ko) ’viha’)
~ ink viha ’viha; kipeän ärsytys’, vihata, vihhain ’vihainen’, vihollīn ’vihollinen’ | ka viha ’viha; myrkky; taudin aiheuttava (maaginen) voima; tulehdus’, vihata ’vihata; vihoitella, vaivata (kipu)’, vihaine ’vihainen; pureva; kitkerä; ärtynyt’ | ly viha ’viha; (käärmeen) myrkky’ | ve viha ’viha; käärmeen myrkky t. sen aiheuttama kipu’ | va viha ’viha, kiukku; vaino; kitkerä, karvas’, (Tsv) vihat(a) ’vihata’, vihain ’vihainen, kiukkuinen’ | vi viha ’viha, kauna; (käärmeen) myrkky; kitkerä, karvas’, vihata ’vihata’, vihane ’vihainen; myrkyllinen’ | li vijā ’myrkky; piipun ihvi; puun kuoren alla oleva kitkerä kerros’, viʾijə ’vihastua; olla vihainen’, viʾjji ’myrkyllinen’ (ims > lpN vâšše (Pi Lu In Ko) ’viha’)
= votj vož ’viha, kiukku’, vožalni̮ ’himoita’ | syrj vež ’kateus’, vežalni̮ ’kadehtia’
< k-arj (k-ir) *viša-, vrt. m-int viṣám, av vīša- ’myrkky’, pehl viš ’myrkky; sappi’ (samaa ieur alkuperää kuin lat virus ’neste, mehu; myrkky’).
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 535 (sm ~ lpR)
- Ganander 1787 NFL 3 315 (+ vi)
- Lönnrot 1854 Enare 259 (+ lpN In)
- Ahlqvist 1856 WotGr 161 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 112 (+ ve)
- Europaeus 1868 Suomi 2:7 71–72 (sm vihreä ~ tšer votj syrj), 109 (sgr < ieur)
- MUSz 1873–81 715 (sm vi ~ lp votj syrj)
- Anderson 1879 Studien 279 (+ li; ~ m-int; sama sana kuin vihanta, vihreä jne.)
- Setälä 1890–91 ÄH 274–75 (+ ka)
- Munkácsi 1899 NyK 29 6 (← Tomaschek; sm ~ m-int)
- Setälä 1908–10 FUF 8 79 (sgr < arj)
- Jacobsohn 1922 AuU 27–29 (’viha’ (sm lp votj syrj) ja ’vihreä’ (sm md votj syrj) kuuluvat yhteen; < arj)
- H. Sköld 1927 FUF 18 221–22 (< ieur)
- Collinder 1934 IUS 71–72
- Hakulinen 1950 SUST 98 189–95 (+ ly; sgr < k-arj; laajasti semantiikkaa)
- E. Itkonen 1953 FUF 31 182 (lp < sm; viha (~ votj syrj) mahd. samaa alkuperää kuin vihanta, vihreä (~ md tšer votj syrj))
- FUV 1955 140–41 (sgr (sm viha, vihanta, vihreä ~ lp md tšer votj syrj) ~ ieur)
- Katz 1970 NyK 72 147 (< m-int dviš ’viha’)
- Joki 1973 SUST 151 346–47 (< arj)
- FUV2 1977 151
- SKES 1978 1732–34 (+ ink; < k-arj t. ir)
- Rédei 1986 SbÖAW 468 63 (sgr < k-arj t. k-ir)
- UEW 1988 823–24
- Sammallahti 1988 UrLang 554 (viha ~ votj syrj, erikseen vihreä)
- Parpola 1999 Poluilla 201–02 (vihata erikseen < k-arj *dviš- ’vihata’)