Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:vajaga

Sanatista

*vajaga

Vastineet:

mksm. *vajaga (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

vajaa (Agr; et. itä- ja hämmurt.) ’vaillinainen, vajavainen; vajaaälyinen, tyhmä / nicht voll, unvollständig; geistesschwach, dumm’, murt. myös ’ilman, jnk tarpeessa, vailla, vaille (KaakkSm Ink, paik. PKarj); sairaus, tauti (Kain)’, vajava (Peräp, paik. hämmurt. KPPohjanm) ’vaillinainen; vajaaälyinen’, vaja (paik. KPohjanm) ’id.; jtak vailla’, vajavainen, vajaus, vaje, vajeta (Kaakk- ja KSm Ink PPohjanm ja ymp.) ’tulla vajaa(mma)ksi, tyhjetä vähitellen’, vajua (PKarj PSavo Kain ja ymp.) id.
~ ink vajjā ’vajaa; tarpeen; vailla, vaille’, vajanain ’vajaa’ | ka vajoa ’vailla, vaille; vajaa, vaillinainen’, vajata ’tulla vajaaksi, vähetä’ | ly vajag ’vajaa; vailla, vaille’, vajauzuda ’tulla vajaaksi’ | ve vajag ’vajaa, vaillinainen’ | va (Tsv) vaja ’tarpeen’ (< vi), vajaga ’id.; vailla, vaille; puute’ | vi vaja ’tarpeen; (Wied) vajaa’, vajada ’tarvita, olla tarpeen’, vajadus ’tarve’, vajak ’vajaus’ | li vajāg ’tarpeen’, vajāgəl ’vajaa, vaillinainen’ (li > latv vajag ’tarpeen’).
Kuuluu todennäk. vajota v:n yhteyteen, kuten mahd. myös vaja (ks. näitä). — Ims > lpN vaggjeg ’puute, köyhyys; vajaa; vailla’, In vȧȧijuv (Ko) ’vajaa; vailla’. — Ks. myös vaeltaa, vai, vaihe, vaihtaa, vailla, vain, vaipua.
Lähdekirjallisuus:
  • Ahrens 1843 GrEhstn 131 (sm ~ vi)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 158 (+ va)
  • Qvigstad 1881 Beiträge 113 (+ lp)
  • Thomsen 1890 BFB 284–85 (+ li > latv)
  • Setälä 1890–91 ÄH 59 (+ ve)
  • Lagercrantz 1939 LpWsch 981 (lp < sm)
  • Turunen 1946 SUST 89 113 (+ au ly)
  • Tunkelo 1946 VeKÄH 186 (+ ka)
  • Hakulinen Vir 1948 210 (ehkä ← vaja ’liiteri’, alk. ’välipaikka, tyhjä kohta’)
  • SKES 1975 1605–07 (s.v. vaja2 ’puutteellinen’; va (Tsv) ? < vi; ims > lp; mahd. sama kuin vaja1)

Etymologiadata:imsm:vajaga/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:vajaa

Etymologiadata talk:imsm:vajaga